Kuolleita sieluja jahtaamassa

Ootteko te kuullut, että Kulmuni kävi Brysselissä ja laittoi nimensä johonkin 500 mrd euron velkapaperiin. Jotain vahvoja huhuja on liikkeellä, mutta varmaa tietoa on vaikea saada, kun Suomen totuusmedia on keskittynyt kuolleiden sielujen laskentaan Gogolin tapaan. Kaikkihan tuntevat tuon klassikon, jossa Tsitsikov osti matkoillaan kuolleita sieluja, eli maaorjia, joita ei vielä ollut ehditty poistamaan virallisista henkikirjoitusluetteloista.

Kiinasta hankituista hengityssuojistakin nousi totuusmediassa karmea pulina ja pöhinä, kun eivät kuulemma täyttäneet kaikkia EU:n säätämiä direktiivien, standardien ja kriteerien määräämää normiohjeistusta. Oliko Niinistöllä näpit pelissä, kun välikädeksi oli valikoitunut entinen ns. korkean tason Escort -yrittäjä. Ainakin totuusmedian mukaan suhteet Kiinaan olivat hyvässä huomassa ja kunnossa. Eittämättä tulee mieleen, että aikooko sitten tämä toinen Kanerva, tyypillinen yhdentoista kauden kansanedustaja olla yhteydessä Tuksu Tukiaiseen, kun uusista hävittäjistä aletaan tosissaan kauppaa käymään.

Mutta ei hätää lisää lainaa ja silleen. Jokainen maa vastaa omasta taloudestaan, oli ilouutinen ja Kulmunin viesti Suomen kansalle. Vai tuliko sieltä sittenkin se 800 miljoonaa lisää maksettavaa. Tosin Kulmuni oletetettavasti odottaa vielä tarkempia ohjeita ja tuleehan ne toki, kun ehtii. Ennen kuin asia selkenee, on syytä tarkastella aikaisempia Suomen valtion ja euron nimissä tehtyjä takaus- ja muita pääomavastuita.

Kait tiesitte, että Suomen takausosuus  Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV):n operaatioista oli 31.12.2018 noin 7 miljardia euroa. Luxemburgilaisen osakeyhtiön varainhankintaohjelman enimmäismäärä on edelleen se sama 241 miljardia euroa, joka on jo myönnetty Kreikalle, Irlannille ja Portugalille ns. ehdollisena rahoitustukena. Euroalueeseen kuuluvat valtiot ovat takaajia  ja mikäli rahoitustukea saanut valtio ei pysty maksamaan saamaansa rahoitusta tai sen korkoja takaisin, niin Suomi joutuu maksamaan ERVV:lle takausosuutensa mukaisesti.

Eurooppalaisittain tarkasteltuna Suomen valtiontakausten ja -takuiden määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on järkyttävän korkealla tasolla. Myös Suomen valtiontakausten kannan kasvu on ollut eurooppalaisessa vertailussa viime vuosina nopeinta. Vuosien 2013–2017 välillä takauskanta kasvoi Suomessa eniten koko EU-alueella.

Eurostatin keräämän vuoden 2017 aineiston mukaan Suomen valtiontakausten määrä suhteessa bruttokansantuotteesta oli peräti 19,7 prosenttia, joka on selkeästi EU-maiden korkein. Myös Suomen valtiontakausten kannan kasvu on ollut eurooppalaisessa vertailussa viime vuosina nopeaa. Vuosien 2013–2017 välillä takauskanta kasvoi Suomessa eniten EU-alueella, jopa 6,7%.

Kun Suomea verrataan mielellään samassa yhteisössä toimiviin naapurimaihin, niin tehdään tässäkin yhteydessä niin. Ruotsissa valtiontakausten määrä oli 4,6 ja Virossa 1,4 % bruttokansantuotteesta vastaavana aikana. Edelleen valtiontakausten määrä on Ruotsissa ja Virossa jopa pienentynyt suhteessa BKT:een samaan aikaan kun Suomessa takausten määrä nousi. Suomen poliittiset päättäjät näyttävät siis erikoistuneen valtiontakausten määrään kasvattamiseen suurella innolla ja riemulla. Luotto on kova, että maksaja kyllä löytyy.

Mutta eivät nämä Suomen velvoitteet euro-idyllissä vielä tähän pääty. Pari sanaa ns. pääomavastuista. Ylivoimaisesti merkittävin pääomavastuiden nousu Suomelle on aiheutunut Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta. Suomen osuus EVM:n vaadittaessa maksettavasta pääomasta oli  11,14 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa. Nämä siis joudutaan maksamaan vaadittaessa ja heti mahdollisten tappioiden kattamiseksi tai maksukyvyttömyyden välttämiseksi

Euron myötäkö ja luojan syytäkö on kaikki tää. Otetaanpa arkipäiväinen esimerkki, joka havainnollistaa ja konkretisoi tilannetta. Tavallinen viisihenkinen perhe Helsingin Pasilasta on jo nyt lainannut ja taannut yhteensä  siis 16 490 euron verran. Tuo mahdollinen 800 miljoonaa tekee vain 727 euroa lisää eli ei yhtään mitään. Kaikki hyvin ja tähtisinistä velkomiskirjettä vain odottamaan. Kun postilaatikko kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa vai miten se nyt menikään. 

Lopuksi vielä virallinen valtiovarainministeriön arvio käsiteltävän asian tiimoilta: "Suomen velkasuhteen kehitykseen tulee kiinnittää huomiota. Velkasuhteen alentaminen on aiemmin vaatinut useita vuosia, kun taas kriisien aiheuttama velkasuhteen kasvu tapahtuu äkillisesti ja nopeasti. Julkisen talouden vahvistamista tulisikin jatkaa ja valtion takausriskeihin kiinnittää entistä enemmän huomioita, jotta häiriöiden sattuessa finanssipolitiikkaa ei tarvitsisi kiristää velkaantumisen hillitsemiseksi ja takausvastuiden rahoittamiseksi".