Paavo tuli järkiinsä

Ihmeen kauan se kesti, että Paavo Väyrynenkin ymmärsi vetää tukensa pois Niinistön toiselta presidenttikaudelta. Vanhaa ja virkeää politiikan kehäkettua on sumutettu yllättävän kauan.  Se, että Niinistön ulko-ja turvallisuuspolitiikan "ulottuvuus" vasta nyt paljastuu Väyryselle, on blogistille yllätys.

Niinistön hörhöilyt EU:n yhteisen armeijan luomisessa ovat vain osa lopullista Nato-agendaa. Ujutus onnistuu parhaiten porstuan kautta, kun köökissä hämmennetään jo maittavaa soppaa. Unionin liittovaltioistamisella alkaa olla kiire ennen kuin tuli pesässä sammuu. Tämän Niinistö tietää vallan hyvin ja sitä taustaa vasten hänen viimeaikaiset julkiset ulostulonsa ovat ymmärrettävissä.

Puuttuminen yhden suomalaisen puolueen puheenjohtajan valintaan ja tuomitseminen EU:sta eroamispuheet sopimattomaksi, osoittaa, että hätä on suuri. Samaan aikaan kun Euroopassa etenkin Saksassa ja Ranskassa debatti unionin tulevaisuudesta käy kuumana niin meidän ei pitäisi edes keskustella asiasta, mikäli tasavallan päämiestä on uskominen.

Valtamedia kertoo, että Halla-Aho on epäkelpo, koska hänellä on nuiva suhtautuminen sotaa paossa oleviin. Älkää menkö halpaan. Todellinen syy on aivan jossain muualla. Halla-Aholla on nuiva suhtautuminen myös EU:hun ja tämä ei todellakaan Suomen pienelle valtaklikille sovi. Suomessa on sopivaa olla vain yhtä mieltä.

Tunnettu taloustieteen professori Sixten Korkman sanoi yhdessä haastattelussa, että liittyminen Euroopan rahaunioniin oli Suomelta virhe. Samalla hän jatkoi, että se on peruuttamaton. Blogisti uskaltaa kuitenkin olla eri mieltä. Yleensä kun talouspolitiikassa tehdään virheitä niin ne ovat myös aikaa myötä korjattavissa. Mikään ei talouspolitiikassa ole peruuttamaton, ei edes euro.

Korkman oli aikoinaan EU-eliitin lemmikki ja hääri taustalla ja usemman vuoden myös valtakabineteissa. Myös Ecofinin monivuotinen pääjohtajuus antaa hänelle riittävästi kompetenssia siitä, että hän tietää mistä puhuu. Mikä on saanut mielen muuttumaan on kuitenkin jäänyt blogistille epäselväksi.

Paavo ja blogisti ovat yksinäisiä miehiä, joilla on yhteinen agenda. Olemme rauhansotureita, joiden tavoitteena on vapaa, puolueeton ja riippumaton isänmaa. Meidän tiemme on diplomatia. Me tulemme toimeen naapurinkin kanssa. Emme lähetä suomalaisia sotilaita mihinkään maailman kolkkaan minkään ismin nimissä. Olemme vahvalla itsetunnolla varustettuja, rehtejä ja vastuunsa tuntevia kansalaisia.

Meidän vahvuutemme on herkkyys. Tiedämme, että suomalaiset ovat sinnikästä ja reilua porukkaa, jotka uskovat tasa-arvoon. Minun on helppo äänestää Paavoa, mikäli hän kehtaa vaikkapa presidenttiehdokkaksi asettua. Kun ei sieltä parempaakaan näytä olevan tulossa. Uskon Paavon vilpittömyyteen. Niinistö sen sijaan rakastaa ja rahastaa tämän maan kuoliaaksi.