Lisää velkakestävyyttä

Tilastot kertovat karua kieltä. Valtionvelkaa oli vajaat 103 mrd euroa viime vuoden lopulla. Velan määrä on kasvanut viimeiset kahdeksan vuotta ja se on lähes tuplaantunut vuodesta 2008. Velkaa on otettu siis huikeat 54 mrd lisää tuona ajanjaksona. Ihmettelemistä riittää, että mihin tuo velkaraha on käytetty. Koettelee oletettavasti kansan kestävyyttä, kun tulot eivät riitä menojen kattamiseen.

Lainaa pitäisi tänä vuonna ottaa 22,7 mrd, josta kuoletusten ja muiden suoritusten jälkeen nettosumma olisi noin 5,5 mrd lisää valtionvelkaa yksistään tänä vuonna. Valtion saamat verotulot eivät riitä ja lisää velkaa pitää siis taas ottaa. Nykyinen hallitus on kieltäytynyt verojen korottamisesta ja suosinut verojen alentamista ja jopa suoranaista veronkiertoa. Mottona on ollut, että maksetaan mahdollisimman vähän tai jätetään verot kokonaan maksamatta niin kaikilla menee hyvin.

Otetaanpa taas selvää luvuista. Vuonna 2008 ansio-, pääoma- ja yhteisövero tuotti yhteensä 14 mrd euroa Suomen valtiolle. Ja kuinka sattuikaan niin arvonlisävero tuotti kyseisenä vuonna täsmälleen saman verran. Viime vuonna ansio-, pääoma- ja yhteisövero tuotti vain 12,8 mrd euroa. Arvonlisäveroa kertyi kuitenkin peräti 17 mrd euroa.

Muutos on melkoinen. Eläkeläiset, työttömät, ja muut makkaranjärsijät ja kaurapuuron syöjät tuottavat valtiolle paljon enemmän verotuloja kuin työssäkäyvät, rikkaat pääomatuloa ansaitsevat ja kokoomus- ja pääomapiirien sinnikkäät yrittäjät. Eiköstä olekin hassua, että Suomen sadattuhannet köyhät ja vielä enemmän köyhät pitävät Suomen valtionvelkaa kurissa ja jonkinmoisessa kuosissa.

Vuosi        Ansio-, pääoma-            Arvonlisävero          Nettovelanotto
                 ja yhteisövero, mrd        mrd                          mrd

2008                14,0                        14,0                       0,0  

2009                 9,4                         13,3                     10,5

2010                 9,5                         13,7                     11,5

2011               11,0                         15,2                       4,7

2012               10,8                         15,8                       4,7

2013               11,1                         16,4                       6,4

2014               11,5                         16,6                       5,6

2015               11,9                         16,6                       4,4

2016               12,8                         17,0                       6,0
Lähde Veronmaksajat

Ja kuin sattuman oikusta tuo valtion nettovelanotto on suurinpiirtein samaa kokoluokkaa kuin mitä on jäänyt noita a-, p- ja y-verotuloja saamatta verrattuna arvonlisäveroon. Tämä on siis sitä kuuluisaa kestävyyvajetta, josta pääministeri ja valtiovarainminsteri hokevat hokemistaan kuorossa. Eli suomeksi sanottuna valtion velanoton tarve eli se kestävyysvaje on saamatta jäänyttä verotuloa. Tavataan myös sanoa, että pidä kansa kurissa ja nöyrässä nuhteessa.

Eli vielä kerran: tuo 54 mrd on käytetty ansiossa käyvien, pääomatuloa nauttivien ja yhteisöveroa maksavien yritysten "suoriin tulonsiirtoihin". Kurjalistolta paremmalle väelle, tavataan myös joissain piireissä lausua. Suomi näyttää edelleenkin olevan vahvasti mukana EU:n iänkaikkisen ikiaikaisessa ikiliikkujassa, jossa keksittiin tasa-arvoinen, länsimaisia arvoja ja yhdenmukaisia sosiaalisen ja pyhästi perusteltujen ja aina rakastetun sekä matkalla loppuun asti vietyjen ja peruuttamattoman unionin jaloja prinsiippejä noudattaen kohti rauhaisaa paratiisia.

Mutta tässä vaiheessa täytyy lainata Olavi Ahosta, joka laulaa, että nälkä lähtee naidessa. Pikkuisen "Lautanen Guatemalan Verta", joka on oikein mukavan ja tutunoloinen älpee. Tai sitten täytyy yrittää syödä vielä enemmän, jolloin saadaan valtionvelkaa pienemmäksi. Se voi tosin koetella siihen osallistuvien mahalaukun kestävyyttä.