Parempi laiha sopu kuin yhteinen poru. Eiköstä vaan. Suomessa on nyt väännetty jotain "yhteiskuntasopimusta" viimeiset kymmenen vuotta, vähintäänkin. Syväkyykky -harjoitus on pitkä prosessi ja vieläkään ei tunnu kaikille uppoavan. Johan sitä on nyt venkoiltu ja vätystely aivan riittämiin. Raamisopimukset on unohdettu jo kauan sitten ja niistä taisinkin kirjoittaa jotain jo muutama vuosi sitten. En jaksa nyt kaivaa, mutta kyllä ne sieltä löytyvät.
Tosiasia on, että tämä ehdotettu diili on pitkälti ns. tulonsiirtosopimus. Kilpailukyvyn parantamiseen verhottu mantra saa jo niin naurettavia piirteitä, ettei siihen usko itse Erkkikään. Etenkin pääoma- ja osinkotulot on nyt turvattava kaikissa mahdollisissa olosuhteissa ja sehän onnistuu vain mm. palkkatulokertymää pienentämällä. Hallituksen ajama linja on johdonmukainen: kurjistuminen jatkuu ja pahenee entisestään.
"Sopimuksesta" irtautui jo lähes 400 000 palkansaajaa tiettyjen reunaehtojen kera. Nyt odotamme jännityksellä EK:n vastausta. SAK:n hallitus kokoontuu huomenna ja antaa viisaan ohjeistuksen. Ja keskeisin kysymys on tietenkin, miten verotusta tullaan koplaamaan. Mikäli sillä kompensoidaan ansiotulojen menetykset, ollaan keksitty jo melkein oma suomalainen ikiliikkuja. Verotuksella hoidetaan ikävät palkkaratkaisut.
Se on vähän sama juttu kuin pikkupoika kusee housuihinsa pakkasella. Hetken aikaa se lämmittää, mutta sitten tulee armoton vilu. Ja sen saavat Suomen sadattuhannet köyhät tuta. Ratkaisevaa on nyt se, että missä vaiheessa tulee joku ja sanoo, että nyt saa riittää. Jotenkin tuntuu siltä, että tietyillä tahoilla tuo pinnan palaminen on jo aika lähellä.
Uusia työpaikkoja ei tuolla ehdotetulla diilillä tähän maahan synny yhtään. Tuottavuus sen sijaan laskee ja pahimmassa tapauksessa työttömyys vain pahenee. Suomalaisen työn kilpailukyky on maailman huippuluokkaa. Ja siitä löytyy riittävästi tietoa, mikäli niin haluaa. Hallituksen ajama "yhteiskuntasopimus" on sen sijaan pohjimmiltaan puhdas tulonsiirto köyhiltä rikkaille.
Vanhempaa rouvaa ja herraakin oli liikenteessä. Ja niinhän sen kuuluukin mennä, kun tuota elävää laatusoittoa on niin harvoin tarjolla. Heinosen Jusu ja Murtojärvi sooloilivat ja pojat säestivät sen kummemmin konstailematta vieressä. "Ford Transit 81" ja "Päivänsäde Menninkäinen" uudelleensoviteltuna jäivät päällimmäisenä mieleen. Kokonaisuudessaan kvartetin soundi oli kuulas ja kirkas ja sovittelevan sopiva. Eihän sitä vanhana jaksa enää oikein revittää vaikka taitoa yllin kyllin riittääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti