Trollit maailmalla

Tämä on niin hauska pätkä, että on pakko laittaa tännekin. Pasilan Ison Trollipajan Venäjän kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen halusi aikoinaan epätoivoisesti tietää, että miten Tsetsenian homojen kohtelu vaikuttaa Venäjän suhteisiin Euroopan unionin kanssa. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova jauhotti Mikkosta ja pyysi toimittajaa matkustamaan itse paikan päälle tutkimaan asiaa, joka  tuntui kovin vaivaavan itsepintaista Mikkosta.

En tiedä matkustiko Mikkonen koskaan paikan päälle haastattelemaan ja tekemään reportaasiansa, mutta väliäkö tuolla. Provoavan toimittajan ja epämukavan kohtelun kohteeksi joutuneen toimittajaparan saavutukset jäivät muutenkin kovin vähäisiksi Venäjällä.

Muistan kaksi juttua, joista toisessa kerrottiin Venäjän keskiluokan nousevan pian kapinaan. Mikkonen oli käynyt sushi -baarissa ja huomasi, että lohta ei enää löytynyt pöydästä. Talouspakotteet purevat ja kapina tulee, kertoi Mikkonen suomalaisille lukijoille. Toinen juttu joka jäi mieleen oli se, että Mikkosen mukaan yksistään Moskovassa elää yli 300 000 suonensisäistä huumeidenkäyttäjää. No, siinä ne olivatkin ne tärkeimmät uutiset. 

Nyt yllätyksekseni huomasin, että Mikkonen raportoi Brasilian presidentinvaaleista. Tietääkseni hänen piti siirtyä Argentiinaan mutta tietysti resurssipula on suuri ja ainahan yksi suomalainen kaksi maata hoitaa. Jännityksellä blogisti odottaakin, että mihin kaikkeen se Mikkonen vielä yltääkään. Ja mitä kaikkia merkityksellisiä ja kansaa vaivaavia epäkohtia Mikkonen mahtaakan vielä löytää uudessa asemapaikassaan.

Vaihda jo levyä

Olen huvittuneena seurannut ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen välistä kiistaa työntekijän irtisanomisen helpottamisesta alle 10 henkeä työllistävissä pienyrityksissä. Sen, että pääministeri Sipilä toimii Brysselin ukaasien ja Elinkeinoelämän keskusliiton toivomusten mukaan, ei pitäisi olla kenellekkään yllätys. Viimeisin tempaus on vain normaalia jatkumoa sille kehitykselle, jota nykyinen hallitus on noudattanut koko olemassaolonsa ajan.

Kun pirulle antaa pikkusormen niin se vie pian koko käden. Tämä piru on tehnyt sen jo monen monituista kertaa ja tulokset puhuvat puolestaan. Suomessa elää miljoona ihmista köyhyysrajan alapuolella, 570 000 ihmista on ulosotossa ja parisataa yli 65-vuotiasta tekee itsemurhan joka vuosi. Luvut puhukoon puolestaan. Ja jos sekään ei auta, niin Nato tulee ja Nato tappaa. Pian taas Nato-hävittäjät pörräävät Suomen ilmatilassa harjoittelemassa ja etsimässä sopivia kohteita.

Yllättävää on myös se väite, että työntekijän potkuilla kuulemma pelastetaan Suomen talous ja työllisyys lähtee kasvuun. Ekonomistina uskallan olla eri mieltä. Sellaista oppikirjaa ei eteeni vielä ole tullut. Ja sitäpaitsi pienissä yrityksissä henkilökemiat pelaavat siinä määrin, ettei siellä kukaan viihdy, jos ei tykätä. Paineet ovat sen verran kovat. Koko kiistan taustalla on tietenkin se, että Sipilän hallitus kouristelee viimeisiään ja hyvä niin.

Vinyyliharrastus on tunnetusti kallista. Ylläoleva levy (Wigwamin ensipainos) on parhaillaan myynnissä netissä ja siitä on tarjottu jo 1200 euroa. Mikäli vielä liite löytyy niin ostaja on valmis maksamaan tuosta soittajapoikien itse piirtämästä levystä 1500 euroa. Saa nähdä mihin hinta vielä mahdollisesti nousee.

Jos hinta nousee niin tietenkin kannattaa vaihtaa levyä ja vielä kätevämpää vaihtaa toiseen formaattiin. Blogisti on innokas analogisen musiikin suurkuluttaja ja C-kasetit ovat nousseet taas arvoon arvaamattomaan. Muistan hyvin vielä ajan, kun itsekin halveksin moista muovikapistusta. Nyt on mieli muuttunut ja kasettia venytetään kotona kuin viimeistä päivää.

Tämäkin kasetti on kipputorilöytö, ja vinyylinä sitä ei ilmeisesti ole edes saatavilla. Uskomatonta miten hyvin tuokin vielä soi. Ja kun soittopelinä on vielä Tascamin yhdistelmälaite niin soundikin on kohdallaan. Niin, että hyvät lukijat älkää heittäkö niitä kasetteja roskiin vaan pankaa soimaan ja tulette hämmästymään. Ja ajatelkaa vielä sitä, että joku kertoisi juuri kuunnnelleensa Suomen ensimmäista rock-tähteä digitaalisella äänilaitteella. Sehän tuntuu on jo suoranaiselta pyhäinhäväistykseltä.

Kuka Uskaltaa

Kuka uskalsi viedä Niinistöstä tehdyn kirjan ensimmäiset ja viimeiset sivut, kuuleman mukaan tyhjiä olivat sivut, sen valkoisuutta heijastaen. Veikö ne kasakka, joka kuulemma vie kaiken, mikä irti lähtee. Tuskin siinä toisaalta mitään menetettiin, yhtäältä ja pyhtäältä koko onneton tarina.

Suomessa on paljon hyviä sanontoja ja toteamuksia. Kielemme on rikas niin mieleltään kuin sielultaan ja erityisesti ajatusmaailmaltaan. Vastakkainasettelun aika on ohi, nyt on komentotalouden paikka, on niitä uusia ja käyttökelpoisia toteamuksia ajan henkeä mukaellen. Nilkki on nilkki vaikka sen kermalla kuorruttais on niin sopeva ilmaus, että päätä huimaa. Sauli kävelee koiran kanssa, Sauli istuu portailla ja Sauli juo kaljaa, iihaanaa media.

Pasilan Iso Trollipaja jatkaa valehteluaan. Rönkä joutui oikaisemaan viimeisimmän valeen oikein eilisissä pääuutisissa. "Ei juurikaan" muuttui "murto-osaksi", jos joku tarkkavainen huomasi. Otti koville ja se näkyy jo naamasta, kun lakkaa hokemasta. Mutta tärkeintä onkin vastata kysymykseen, että kuka uskaltaa ajaa Jyskyjärven kautta.

No Suistamön Sähkö tietenkin. Tuo mainio joskus jopa etnotranssiinkin välillä uppoutuva nelikko, todistaa, että haitarillakin voidaan musisoida siinä kuin kanteleella tai jouhikolla. Karjalainen rytmi ja poljento sekoitettuna kaikkiin mahdollisiin genreihin nivoutuu yhteen mallikkaasti etten sanoisi jopa tanssittavalla tavalla. Ei ihme olekaan, että haitaristi Anne-Mari Kivimäki palkittiin viime vuonna vuoden etnoartistiksi. Suosittelen lämpimästi.

Turvallista matkaa

Blogisti on tänään harvinaisen turvallisella mielellä. Keskiviikko on suuri päivä kaikille sananvapautta ja rauhaa rakastaville Suomen kansalaisille. Supon Pelttari on jo oven takana ja kaikki hyväksi vielä muuttuu. Ei enää terroria, ei enää veroja kiertäviä liikemiehiä, ei vakoilua, ei riistoa eikä sortoa. Ollos huoleton, poikas valveil´ on.

Samaan aikaan maan ylin poliisijohto istuu syytettyjen penkillä, parlamentaarisen demokratian sininen kukkanen hallitsee yhden prosentin kannatuksella viiden ministerin salkkua, persut perseilee parhaan taitonsa mukaan ja Nordea se vaan jatkaa virallisella rahanpesu -linjallaan ja sadat miljoonat vaihtavat kulisseissa omistajaa. Jännityksellä blogisti odottaakin, että millainen jännitysnäytelmä siitä mahtaakaan syntyä, kun Nordean uusi pääkonttori ratsataan vähintään sadan kommandopoliisiin toimesta. Vai olenko nyt ymmärtänyt jotain aivan väärin?