Toimivilla markkinoilla jyllää yleensä kysynnän ja tarjonnan laki. Kristiinankaupungin kesämarkkinoilla ei paljon ole neuvoteltavaa, hinnat ovat kiinteät ja niistä ei kannata pahemmin tingata, lakritsinauha maksaa saman metrihinnan joka kojussa. Lienevät kauppiaat tehneet jonkinlaisen sopimuksen keskenään. Joku voisi puhua jopa kartellista. Mistään markkinahumusta ei ole tietoakaan.
Myös rahamarkkinoilla näyttää vaikuttavan aivan toiset kuin perinteisen markkinatalouden lait. Vastikään saimme lukea sijoittajien lainanneen Saksalle negatiivisella korolla eli he maksoivat siitä, että saivat lainata rahaa Euroopan talousmahdille. Ruotsalaiset tekivät saman tempun toki jo aikaisemmin, mistä Vaarinajattelijakin kirjoitti jokin aikaa sitten, mutta se ei pahemmin kohua herättänyt.
Vaikka korot ovat alhaiset pitää rahaa silti tuputtaa, ei tunnu kelpaavan muuten. Puhutaan luottamuksesta ja muista kummallisista asioista, jotka vaikuttavat rahan tarjontaan ja kysyntään. Ilmeisesti rahan lainaajilla on pelko persuuksissa, muuten tuollaista sijoittamista on vaikea ymmärtää. Ylimääräistä likviditeettiä löytyy mutta kohteet on vähissä.
Työmarkkinatkin piiputtavat. Työvoiman tarjonta on jo pitkään ylittänyt työvoiman kysynnän. Suomen virallinen työttömyysaste oli marraskuussa 230 000. Tuo luku on kuitenkin kaukana totuudesta. Siihen voidaan heti lisätä runsaat 110 000 harjoittelijaa ja tukityöllistettyä, jotka tekevät käytännössä ilmaista työtä yrityksille ja usein myös julkiselle sektorille. Kunnat ja yhdistykset ovat myös innolla ”palkanneet” ilmaista työvoimaa.
Luku muuttu vieläkin karmaisevammaksi, kun siihen lisätään ns. pakollinen työharjoittelu. 400 000 eli lähes 13 % koko työvoimasta työskentelee vaihtelevan pituisissa harjoittelupaikoissa ilman todellista palkkaa. Työllistyminen onnistuu ani harvalta näissä pyrkimyksissä. Ilman työtä olevia aktivoidaan siis samalla työttömiksi kaikkien virallisesti työtä hakevien lisäksi.
Kiinteät hinnat markkinoilla, negatiiviset korkotuotot ja ilmainen palkkatyö näyttää olevan ajan henki. Eihän sen näin pitänyt käydä, nuo kun kuuluvat sinne jo roskakoriin heitetyn suunnitelmatalouden ongelmapesäkkeisiin. Mikä mättää markkinataloudessa? Lisää luottamusta kehiin kansalaiset.
Työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvään työharjoitteluun liittyy koulutusosio, joka on kallista yhteiskunnalle. Lisäksi yhteiskunta maksaa harjoittelijalle työharjoittelun sekä koulutuksen ajalta päivärahan korotettuna.
VastaaPoistaOnko näin, että kaikki tämä on turhaa ja hukkaan heitettyä rahaa? Jos on, niin tulisiko pitää nämäkin työttömäksi jääneet ihmiset kotona peruspäivärahalla tuottamatta mitään vastinetta tai toivoa päästä takaisin työelämään? Vaikka kaikki yhteiskunnan opintososiaaliset panostukset eivät aina toteudukaan täydellisesti, niin eikö silti ole järkevämpää yrittää tehdä asioiden eteen jotain ja antaa mahdollisuuksia sekä tukea työttömiksi jääneille?
Yhteiskuntamme puolelta on vastuullista tarjota työttömälle mahdollisuutta palata takaisin työelämään, uudelleen koulutus on yksi mahdollisuus. Kun työnantaja saa työharjoittelijan, joka pystyy osoittamaan oman hyödyllisyyden yritykselle, niin on työnantajan omaa tyhmyyttä jos ei työllistä tällaista henkilöä. Jokainen ymmärtää sen, että huonoa tai taitamatonta ei kannata palkata.
Eikö olisi parempi, että annetaan työttömille tukea työllistyä, eikä lähdetä lyömään tätä jo lyötyä porukkaa esittämällä laskelmia tai tilastoja? Tilastojen luotettavuus on syvältä, lisäksi niistä puuttuu sosiaalinen aspekti. Tilastothan saadaan näyttämään miltä halutaan.
Hyvää perjantai 13 päivää kaikille tasapuolisesti!
Anonyymi on paljolti oikeassa, juuri näin pitääkin yhteiskunnan toimia. Mutta, mutta ja mutta. Ongelma on juuri siinä, että turhautuneet harjoittelijat turhautuvat entisestään, kun huomaavat, että työllistyminen ei onnistu vaikka kuinka itseään kouluttaisi tai harjoittaisi jopa ilmaiseksi. Lisäksi ilmaiset työpaikat vääristävät osaltaan kilpailua yritysten välillä, kun tarjolla on ilmaista työvoimaa. Härskein hyödyntäjä pärjää tässäkin tapauksessa parhaiten. Lisäksi vaarana on, että lyötyä lyödään ilman hänen omaa syytään. Teoriassa toimii mutta ei käytännössä ja syyt ovat aivan muualla, ei niinkään työvoiman osaamattomuudessa.
VastaaPoistaPs. Kreikkaan kannattaa nyt sijoittaa, korkoa on tarjolla 800 prosenttia maaliskuulla erääntyvälle velkakirjalle, hopi hopi nyt kaikki mukaan.
Kyllä se koko kansan Matti Vanhanen taisi olla oikeassa kertoessaan, että Kreikka on hyvä sijoituskohde. Nyt korkoa saapi jo yli 900 prossaa maaliskuussa, sata prosenttia lisää korkotuloja ja vain yhdessä päivässä.
VastaaPoista