Terrorismin kriteerit täytti selkeästi kenraali Mannerheimin murhayritys vuoden 1920 huhtikuussa Tampereella. SKP:n Pietarista värväämää ja sotilaskoulutuksen saanutta joukkoa johti sorvari Aleksander Weckman. Mannerheimin murhayritys epäonnistui ja kiinnijääneet saivat vankilatuomiot.
Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori ammuttiin kotiovelleen vuonna 1922 helmikuussa. Surmatyön tehnyt Ernst Tandefelt oli aktivisti, joka väitti toimineensa yksin. Todellisuudessa murhan takana oli salaliitto, joiden motiivit liittyivät Itä-Karjalan levottomuuksiin.
Lapuan liikkeen ihmiskaappaukset ja kyyditykset rajalle täyttävät terrorismin kriteerit. Etenkin vuosi 1930 oli hyvin toiminnallinen; touko-syyskuussa tapahtui peräti 254 kyyditysyritystä, joista kolme päättyi siepatun tappoon. Ne 42 kommunistia, jotka päätyivät itärajan taakse, teloitettiin myöhemmin Stalinin puhdistuksissa vakoilijoina tai nationalisteina.
Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaa ravistellut terrorismi ei yltänyt Suomeen. Suomen yhteiskunnallinen yhtenäisyys, maantieteellinen sijainti ja ulkopoliittinen profilointi olivat "ruodussa". Neuvostoliitolla ja sen myötä kommunisteilla oli syynsä siihen, että Suomessa pyrittiin vaikuttamaan muutoin kuin terrorismin kautta.
Ns. kylmän sodan aika tarjosi puitteet kansainväliselle terrorismille. Tiedetään, että Suomessa on oleskellut (JRA) Japanin Punaisen armeijakunnan edustajia, jotka Ruotsi myöhemmin luovutti Japanin viranomaisille. Saksan Punaisen armeijakunnan (RAF) rooli jäi Suomessa vähäiseksi. Olisi toki odottanut, että Supo olisi joutunut selvittelemään RAF-yhteyksiä enemmän, kun ottaa huomioon Saksan ja Suomen historialliset kohtalonyhteydet.
Suomessa teot jäivät puheiden asteelle. Kuvaavaa on esimerkiksi vanhan Ylioppilastalon valtaus vuonna 1968. "Vallankumous" jäi melkein tekemättä, kun talon ulko-ovi oli kiinni. Joku sitten haki avaimen, jotta päästiin sisälle. Samoihin aikoihin Baader-Meinhof -ryhmä piti koko Länsi-Saksaa pelossa. Pankkiryöstöt, pommit ja ihmiskaappaukset ja -tapot olivat lähes arkipäivää.
Samana vuonna Paimion motellissa tapahtunut episodi on pakko mainita. Nils Torvalds ryntäsi punaisen kylpypyyhkeen kanssa lavalle RKP:n nuorisoseminaarissa ja tempaisi Suomi-konepistoolin esiin ja karjaisi: "Se alkoi nyt. Liikkumatta kaikki. Paskanjauhanta loppuu tähän". Konepistooli paljastui myöhemmin teatterin kappaleeksi. Jälkeenpäin Torvalds on kunnostautunut muilla teemoilla ja areenoilla.
Eurooppalainen terrorismi sikisi mm. Vietnamin sodan vastustamisesta ja palestiinalaisten kokemasta sorrosta. Suomessa Arabikansojen ystävyysseurasta tuli se aktiivisempi toimija, joka solmi yhteydet aina PLO:n korkeimpaan johtoon. Meillä lobattiin ja järjestäydyttiin kun taas muualla Pohjoismaissa mm. Tanskassa ja Ruotsissa, palestiinalaisaktivismi ilmeni terrori- ja sabotaasitekojen muodossa.
jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti