torstai 14. toukokuuta 2015

Homma hoidossa

Eilen aamiaispöydässä purin leipää sillä innolla, että ylhäältä hammasrivistöni takahampaasta irtosi vanha hampaanpaikka. Ehdin jo muutaman kerran manaamaan kovaa leipää ja huonoa tuuriani. No, näitähän sattuu ja julkinen hoitaa.

Pääsin soittamaan terveyskeskukseen kello 10.44, josta vastattiinkin nopeasti. Kerroin ongelmastani ja täti kysyi, että haittaako menoa. Sanoin, että sen verran iso on, että tuntuu mutta ei vihlo eikä vihellä. Uskoin, että asia ei ollut kauhean kiireellinen ja päivystykseen en todennäköisesti pääsisi. Tätikin sanoi, että niin se taitaa olla mutta heillä on nyt yllättävän hiljaista.

-Sopisiko tulla kello 12.00? Joudut todennäköisesti vähän odottamaan, mutta laitetaan se hammas kuntoon. Vakuutteli vielä moneen kertaan, että tämä on varsin poikkeuksellista. En tiedä sitten, oliko hän kuullut paljon puhutusta sote-uudistuksesta vai  mistä moinen todisteluinto. Hammashoito ilmeisesti on tärkeä osa julkista terveydenhuoltoa.

Kello 11.46 saavuin paikalle ja ilmoittautumisen jälkeen ehdin tutustumaan Seura -lehteen. Huomasin yllätyksekseni, että toimittaja Korvola toimii nykyään yhtenä lehden toimituspäällikkönä. Olinkin ihmetellyt mihin Ylestä savustettu tutkiva toimittaja oli päätynyt. Korvolalla kun oli tapana tehdä juttuja, jotka eivät poliittisia päättäjiä aina miellyttäneet.

Kello 12.04 ovi aukeni ja minut pyydettiin sisään. Hammaslääkäri teki tarvittavat toimenpiteet ja kello 12.31 kävelin hoitohuoneesta ulos lasku taskussani. Sitä ennen olin jo tovin ehtinyt irvailemaan julkisen terveydenhoidon tehottomuudesta ja hitaudesta. Meillä kaikilla lääkärillä, hoitajalla ja asiakkaalla, oli luvattoman hauskaa. Kiitin vuolaasti saamastani hoidosta, jonka hinnaksi tuli 46,10. Hoitomaksuni koostui tutkimuksesta, paikkauksesta ja käyntimaksusta.

Tämä ei todellakaan ollut ensimmäinen  kerta, kun olen  yllättynyt kaupunkini julkisen terveydenhoidon tasosta ja laadusta. Olen saanut jo monesti nauttia nopeasta ja asiantuntevasta hoidosta. Olen myös osoittanut kiitollisuuteni hoitohenkilökunnalle. Ehkä vähän turhankin lipevästi, se kun ei kuulemma kuulu maan tapoihin.

Pelolla odottelen sitä "tuottavuushyppyä", jonka kaavaillun sote-uudistuksen pitäisi saada aikaan. Sitähän on jo vaivattu ja venkoiltu pitkään ja moneen suuntaan. Jotenkin pelkään, että tulevat jonot ja odotusajat pitenevät olennaisesti. Hoitoa haetaan kauempaa, jos sitä nyt yleensä kaikille köyhille on enää tarjolla. Yleensä kun nuo uudistukset tehdään henkilökuntasäästöjen ja erään eurooppalaisen unionin kilpailuhengen nimissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti