Kuka lohduttaisi Nyytiä?

Ehdin jo kuvitella, että tälle euroharjoitukselle pantaisiin vihdoinkin piste. Toivoin, että sitä tarvittavaa rotia löytyisi poliittisilta päättäjiltä ja todettaisiin Kreikan olevan maksukyvytön myös pitkällä aikavälillä. Hartaille ja uskoville unionisteille tosiasioiden tunnustaminen on tietenkin vaikea pala. Tosiasia on, että Kreikka ei tule maksamaan velkojaan koskaan takaisin. Euromaiden veronmaksajille hivutetun tolkuttoman lainamäärän summa jää toki vielä arvailujen varaan.

Rehellisempää olisi ollut tunnustaa, että annetaan velat anteeksi ja lopetetaan maan kiusaaminen. Kreikkalaiset elävät tavallaan ja eikö se ole juuri sitä moniarvoisuutta, jonka perään Euroopan unionissa huhuillaan. Meitä ei voi pakottaa samaan muottiin. Pankit on jo pelastettu ja euromaiden vapaasti sivistetyt kansalaiset istutettu maksajan paikalle.

Pankkikriisin pelottelulla Kreikan suhteen toimittiin toisin kuin Islannissa. Islanti on jo kauan ollut hyvää vauhtia toipumassa, kun kansa pisti vastaan. Yksityinen pääoma nieli omat tappionsa nuristen mutta kansanvalta ja järki voitti. Toki summat ovat toista luokkaa kuin Kreikan tapauksessa, mutta periaate on sama. Nyyti kuitenkin oli rohkea ja puraisi Mörköä hännästä Islannissa, joka pötkikin peloissaan pakoon.

Kreikassa taas troikka astui kuvaan ja alkoi pelottelemaan ja uhkaamaan kreikkalaisia. Työttömyys maassa on ennätysluokkaa, palkkoja ja eläkkeitä on laskettu ja kaikkein huonoimmassa asemassa olevat kärsivät jopa nälkää. Yksityisen suurpääoman ehdoilla toteutettu liittokuvio oli jo rakennettu unionin sisään ja sen pohjalta luonnollisesti toimittiin. Tämä oli yksi niistä aivan keskeisistä syistä miksi aikoinaan äänestin Euroopan unionia vastaan.

Kreikkaa on helppo syyttää korruptiosta ja veronkierrosta. Sehän lienee ollut maan tapa jo pitkään. On kuitenkin aika vaikea syyttää kreikkalaista siivoojaa, opettajaa tai sairaanhoitajaa maan ongelmista. Ongelman ytimessä on ulkomainen pääoma, joka teki huonoja sijoituspäätöksiä. Niitä velkoja me nyt yhdessä maksetaan muiden homssujen kanssa.

Suomalaisen iltapäivälehdistön trollitoimittajat ovat saaneet taas jutun aiheita. Kerrotaan miten joku suomalainen politiikko tylyttää kreikkalaisia, joku taas kiemurtelee ja anteeksi ei velkoja ainakaan anneta. Todellisuus on paljon harmaampi ja värittömämpi. Suomi jatkaa edelleenkin kuin partiopoika Lipposen ja Niinistön oikeaksi katsomalla ja valitsemalla tiellä. Suomen pelottavat hemulit saavat korkeintaan aikaan naurunpyrskähdyksiä niissä tahoissa, joissa päätöksiä tehdään.

Huomenna ollaan jo viisaampia. Kreikassa äänestetään taas kerran. Miten rahamarkkinat ja pörssi käyttäytyy? Ovatko pelurit jo pelinsä pelanneet? Vieläkö Mörkö ulisee? Tuleeko rytky vai jatkuuko ainainen kitinä? Kuka ostaa Kreikan ja millä hinnalla? Alkoiko vuosituhannen alennusmyynnit? Mutta kuka lohduttaisi Nyytiä?