Jari Sarasvuo kertoi iltapäivälehdessä, että hän on puhumalla tienannut miljoonia. Suomalainen yritysjohto ja muu sekalainen seurakunta on kuunnellut vuosikausia konsultin visionäärisiä ajatuksia menestymisestä ja johtamisesta. Voi vain huokaista helpotuksesta, kun ajattelee sitä tilannetta, että missä jamassa meidän yritykset olisivatkaan ilman Sarasvuon hohdokasta sparrausta.
Tai sitten Sarasvuon opit eivät ole ehkä tehonneetkaan. Onko mies sittenkin tienannut miljoonansa puhumalla paskaa. Amerikkalaisesta yrityskulttuurista suoraan kopioidut neuvot ovat menneet kovin huonosti perille, kun suomalaisyritysten tilaa seuraa. Puhetta ja valitusta kuitenkin riittää ja jos mikään ei auta niin aina kannattaa syyttää kamalaa verottajaa ja hirvittävää byrokratiaa.
Kirjoittamista ja lukemista ei kannata harrastaa eikä opetella. Sillä tavalla ei menesty kukaan. Jari Tervokin ymmärsi sen jo vuosia sitten ja siirtyi televisioon puhumaan paskaa. Tasavallan päämies kävi kuitenkin vielä virkansa puolesta kirjamessuilla ja kertoi mielikirjansa olevan erään Hessen teoksen. Joitain aikoja sitten se oli vielä eräs Wilden teos mutta väliäkö tuolla sitten on ja taas puhuttiin paskaa.
Vaarinajattelija tosin on sitä mieltä, että lempikirjasta ei mahdollisesti päästy Mäntyniemessä yksimielisyyteen ja jotain piti vain sanoa. Olisi kuitenkin todella hauska tietää, mikä Aku Ankan vuosikirjoista mahtaakaan olla se perheen ikimuistettavin ja puhki luetuin teos.
Timo Soini on puhunut jo pitkään paskaa mutta senhän tietävät nyt jo kaikki. Kymmenet tuhannet äänestäjät ymmärsivät sen tosin liian myöhään ja nyt on edessä pakkomuutto toiseen leiriin. Tuhannet persupakolaiset etsivät parempaa kotia ja sijaa. Hyvää asiassa toki on se, että he ainakin ovat tervetulleita melkein mihin tahansa puolueeseen. Hyviä äänestäjiä tarvitaan aina.
Ja jos jokapäiväinen paskapuhuminen alkaa kyllästyttää on aika virittää levysoitin. Pekka Pohjolan ääniteos "Pihkasilmä Kaarnakorva" on levy, jossa ei jauheta paskaa. Levy on instrumentaalinen ja kuulijaa saattaa järkyttää korkeintaan Pohjolan vahvat bassokuviot. Olisin valinnut toisen Pohjolan levyistä, mutta kun siinä joku ulkomaalainen nainen ääntelee joitain käsittämättömyyksiä niin tyydytään nyt sitten tänään tähän. Ja ei oo tämäkään huono, ei oo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti