Historia opettaa

Joulu on taas ja pensselit on syytä heittää santaan. Musta on joulu ja musta on Suomen historia, mikäli Teemu Keskisarjaan on uskomista. Olen nautinnolla seurannut historioitsijan parhaillaan Ylellä pyörivää sarjaa "Pimeä historia". Hieman kömpelöllä ja ärsyttävällä tavalla toteutettu formaatti saa blogistin korvat ainakin hörölle. Kirjoitin sattumoisin myös itse kesällä viimeisimmän jakson Viipurin tapahtumista, joista Keskisarja on saanut aikaan myös mainion kirjan. Jännityksellä odotan, mitä tulen sarjassa vielä näkemään.

Historiassa on opettavaista se, että siihen tutustumisessa avautuu mahdollisuuksia erilaisille tulkinnoille. Yhden totuuden virallista historiaa opetetaan koulujen oppikirjoissa ja senkin takia ne yleensä ovat tylsiä. Poliittinen historia oppiaineena lienee sen sijaan paljon opettavaisempaa. Ja jos Suomen historian tapahtumista ei löydy pimeitä kipupisteitä niin se historiallinen oppi kannattaa jättää suosiolla väliin.

Suomen historia on täynnä tapahtumia, joista on virallisesti vaiettu. Puhumattomuus on tietysti helpoin ratkaisu silloin, kun asioiden tila niin vaatii. Eri asia tietenkin on, että todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Vaikenemalla asiat eivät kuitenkaan todeksi muutu. Suomalaisia on tuomittu kuolemaan maanpetoksesta, jotka nekin ovat kiinni vain historian kulloisesta ajankohdasta. Tänään nuo samaiset teloitetut voisivat olla juhlittuja sankareita.

On tavallaan sääli, että keskustelu Suomen historiallisista "totuuksista" on niin pienen tutkijapiirin kiinnostuksen kohteena. Meillä on kuitenkin  aivan viime vuosina ilmestynyt lukuisa joukko hämmästyttävän monipuolisia teoksia, jotka käsittelevät Suomen historiaa. Toivoisi, että mahdollisimman moni löytäisi nuo kirjat. Ainakin minulle ne ovat avartaneet sitä umpimielistä ja ummehtunutta käsitystä menneistä tapahtumista. Todellisuus on paljon vivahteikkampi ja jännittävämpi.

Historialla on väliä. Historialla on myös tapana toistaa itseään. Kansa, joka ei tunne omaa historiaansa, on itsetunnoton ja elää valheessa. Tietoa kuitenkin on riittävästi tarjolla, jos kiinnostus riittää. Suomen historiaan tutustuminen on antoisa retki itsenäisen valtion syntyprosessiin, lukemattomiin sotiin, poliittisiin juonitteluihin ja sankareiden tempauksiin. Se on uskomattoman julmaa ja välillä sarja täysin käsittämättömiä tapahtumia.

Blogistilla on ainakin jo muutama kirja jonossa odottamassa. Jouluhan on erityisen sopiva ajankohta hiljentyä kaiken ylensyömisen ohella ja aukaista vaikkapa kirja Suomen Sodasta, joka käytiin 1808 - 1809. Ja vaikka Pedro Hietanen näyttääkin jo heittäneen haitarinsa hankeen, niin musiikiksi sopii miehen mainio joululevy. Mikään ei ole niin sopivampaa taustamusiikkia kuin se, että Pedro laulaa kiekauttaa sen "Varpunen jouluaamuna". Palanen sekin Suomen historiaa.

Lopuksi lupaan vielä näin uuden vuoden kynnyksellä palata moneen kertaan Suomen historiallisiin totuuksiin. Ensi vuonna paljastetaan kaikki pahat teot ja synnit, ja etenkin jossittelut saavat sijaa. Sitä ennen toivotan vielä lukijoilleni rauhallista joulun aikaa ja kunniallista uuden vuoden alkua. Blogisti siirtyy pienelle joulutauolle.