Verotus on noussut kiistakapulaksi hallitusneuvotteluissa. Kaksi päällepäsmäriä sanelee ja pakittaminen on kielletty. Kokoomus ei jousta tuloverotuksen suhteen ja demarit estivät arvonlisäverotuksen korotuksen. Siispä keksittiin valmisteverotus tilalle ja molemmat säilyttivät kasvonsa. Hallituskipeät apupuolueet taputtavat käsiään ja toivovat hyviä jämäministeripaikkoja. Kaikki on taas kerran kaupan ja ei siis mitään uutta länsirintamalta.
Korottamalla alkoholin, tupakan, makeisten ja polttoaineiden verotusta Suomi pelastuu. Ainoat jotka hykertelevät käsiään ovat laivayhtiöt. Köyhä kansa valuu ja Viron kaupat pullistelevat suomalaisia ostosturisteja, jotka tyhjentävät kaupan kaikista mahdollisista päivittäistavaroista. Ruokaa, viinaa, tupakkaa ja makeisia rahdataan selkä väärällään. Eittämättä tulee mieleen vanhat hyvät ajat, jolloin rasvamatkailu oli suosituin syy käväistä ulkomailla Pohjanlahden toisella puolella.
Valmisteverotuksen avulla kerätyt lisäverotulot eivät tule riittämään. Valtio joutuu karsimaan avustuksiaan erityisesti kuntasektorilta. On selvää, että suurin osa kunnista joutuu nostamaan omaa kunnallisveroaan. Käyhän se näinkin, kiertäen ja kaartaen suunta on väistämättä kohti tasaverotusta. Köyhät kunnat ja köyhät kansalaiset maksavat ilmeisesti nämäkin lisäverotalkoot pitkällä juoksulla. Työn ja pääoman pyhä allianssi on saanut siunauksen maan korkeimmalta poliittiselta taholta.
Poliittisilta päättäjiltä puuttuu siviilirohkeus. Niin sanotun kestävyysvajeen täyttäminen valmisteverotusta korottamalla ei tule onnistumaan. Siviilirohkeutta vaaditaan silloin, kun uskalletaan vastustaa erityisesti omien intressiryhmien painostusta ja ajatellaan kerrankin koko kansantalouden etua. Tekemällä kipeät verotulojen korotuspäätökset ja kohdistamalla ne juuri sinne missä se kaiken maalaisjärjen ja oikeudenmukaisuuden nimissä on kohtuullista, on oikeaa ja rohkeaa veropolitiikkaa. Tätä rohkeutta kaipaa varsinkin Urpilaisen porukoilta.
Nämä hallitusneuvottelijoiden kaavailemat veropäätökset ovat pelkkää liturgista sanahelinää. Kun samaa virttä lauletaan eri nuotilla riittävän pitkään niin siitä syntyykin helposti jeesusmainen totuus. Vähän sama asia kun yrittäisi sammuttaa palavaa nuotiota heittämällä sinne tilkan vettä, hetken se savuaa ja sitten syttyy uudestaan. Suomi ajetaan maantieteellisesti kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Kulutuksen verottaminen sillä tai sitten tällä tavalla iskee aina pienempiin tulonsaajiin. Ja syrjäalueilla matkat ja etäisyydet ovat pitkät. Niin pitkät ja mutkaiset, että on parempi pysyä kotona.
Oppositiolla koittaa kultainen ja äänekäs paitsiokausi, jos nuo julkisuudessa esitetyt hallitusneuvottelijoiden veropoliittiset ehdotukset toteutuvat ja ajetaan läpi. Hyviä aiheita ei tule puuttumaan keskustan ja perussuomalaisten tupa- ja pubi-illoissa. Puolueiden taustajoukot valjastetaan kirjailemaan sivaltavia puheenvuoroja ja eturivin agitaattorit pääsevät elämöimään eduskunnassa. Äänestäjillä riittää taas ihmettelemistä muutamaksi vuodeksi. Häviäjistä tuli taas voittajia mutta periksihän ei anneta tässäkään asiassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti