Suomessa karjalan kielen ja kulttuurin merkitys on jäänyt hyvin yksipuoliselle huomiolle. Lähinnä se tunnetaan kalevalaisesta runoudesta ja karjalaisesta mytologiasta. Karjalainen kansanrunous on maailman rikkaimpiin kuuluvaa suullista kirjallisuutta. Elias Lönnrotin koostaman Kalevala-eepoksen kautta karjalainen kansanrunous tunnetaan koko maailmassa.
Meillä karjalan kieleen on suhtauduttu hyvin nuivasti ja alentuvasti historian saatossa. On hämmästyttävää, että vasta vuonna 2007 karjala sai vähemmistökielen statuksen Suomessa. Karjalankieliset uutiset aloitettiin tänä vuonna Ylen Pohjois-Karjalan taajuuksilla. Voidaan sanoa, että jo oli korkea aikakin ns. länsimaisen sivistystason ja vapauden omaavassa maassa.
Karjalan säilymistä elävänä kielenä voidaan pitää jopa pienenä ihmeenä. Suomessa arvioidaan noin 5000 ihmisen käyttävän kieltä päivittäin ja 25 000 puhuu ja ymmärtää karjalaa. Venäjällä noin 160 000 ihmistä puhuu karjalaa. Karjalankieli on edelleenkin kolmanneksi puhutuin kieli itämerensuomalaisessa kieliperheessä suomen ja viron jälkeen.
Lepopäivän ratoksi laitetaan tässä välissä hieman kalevalabluesia tai boogieta ihan kuulijan oman mielen mukaan. Jouhikkoartisti Pekko Käppi vinguttaa parastaan ja antaa orjan ulvoa kuuta. Kappaleessa on selvää loitsumeininkiä ja karjalaista joikua paremmista ajoista. Laulu on maaniselta Rammat jumalat -levyltä.
Karjalaiset asuivat satoja vuosia yhtä maata ilman rajoja. Ruotsin vallan aikana vääräuskoiset pakanat työnnettiin ja jätettiin rajan taakse. Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen takia karjalaiset ovat asuneet pääosin kahta maata. Suurin osa karjalaisista asutusalueista jäi tuolloin Novgorodin haltuun. Ortodoksinen itä sekä katolisuus ja myöhemmin luterilaisuus lännessä ovat sittemmin muokanneet vuosisatoja karjalaista identiteettiä.
Suomalaiset omat omineet karjalaiset omaksi heimokseen yhteisen kieliperimän takia. Karjalan kansaa on yritetty suomettaa toteamalla, että kyse on vain yhdestä Suomen monista murteista. Karjalaisista on tehty samalla käsikassara taistelussa Venäjän sortajaa vastaan. Etenkin heimosotien aikana karjalaisten vapauttaminen ikeen alta nousi käydyssä propagandasodassa ykköslistalle.
Muinaiskarjalaa on puhuttu jo 1200 luvulla Laatokan ja nykyisen Karjalan tasavallan alueilla. Nykykarjala on oma kielensä, jota voi opiskella Petroskoin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Karjalan kieli on kuitenkin pääasiassa puhuttu kieli, johon ovat jättäneet jälkensä monien eri karjalaisseutujen omat murteet. Oma Mua -lehti ilmestyy myös netissä, jota lukemalla suomalaiset voivat venytellä ja laajentaa omia kielitaitojaan.
Yhtenäisen karjalaisen kirjakielen luominen onkin haaste, johon myös suomalaiset voisivat panostaa enemmän. Kielen elvyttämisellä alkaa olla kiire. Rajantakaisten karjalaiskylien autioituminen ja nuorten muuttaminen muualle on jo tehnyt tehtävänsä. Karjala on pääasiassa vielä elossa olevien mummojen puhekieli, joka on vaarassa kuolla mikäli asialle ei tehdä jotain. Sen me suomalaiset totta totisesti olemme velkaa karjalaisuudelle.
Totta pagiset. Jostain luin, että lähes miljoonalla suomalaisella on jonkinlainen veri- tai sukulaisuussuhde karjalaisuuteen.
VastaaPoistaEn sano, ku karjalan kieli on paras kieli da karjalazil pidäs se säilyttiä. Tahton sanuo, ku karjalazil on oigevus pidiä oma kieli, a kieli voi eliä vaiku jogapäiväzes käytös, da kielen pidämine on mahton- da tahtonalaine dielo.
VastaaPoistaOlet oikeassa, kyllä kotikielen osaaminen ja käyttäminen on oikeus, jota on tuettava ja annettava siihen mahdollisuus, mikäli oikein ymmärsin. Karjalaiset ja suomalaiset ovat sukukansaa ja ainakin itse olen tuntenut olevani aina kotona Karjalan mailla.
VastaaPoista"Suomalaiset omat omineet karjalaiset omaksi heimokseen yhteisen kieliperimän takia. Karjalan kansaa on yritetty suomettaa toteamalla, että kyse on vain yhdestä Suomen monista murteista. Karjalaisista on tehty samalla käsikassara taistelussa Venäjän sortajaa vastaan. Etenkin heimosotien aikana karjalaisten vapauttaminen ikeen alta nousi käydyssä propagandasodassa ykköslistalle."
VastaaPoistaSreädö tulou mieleh AKS (Akateeminen Karjala-Seura). Sehäi oli täyzin laiduoigelistolaine, voibi sanuo natsistujärjestö. Hos heijän seuran nimes mainittihgi "Karjal", hyö tovellizuos oltih iminkummazet karjalazien dovarišat. Nimittumii karjalazuon puoliššiekkoi hyö ei olluot - hyö suvaittih vaiku heijän omua romantiekallistu kuvitelmua karjalazuos.
Pravoslaunoin viero oli heile varattavua "ryssän uskoa", mispäi karjalazet nepremenno pidäy parandau putin l'uteruanoikse suomelazikse. Tiettäväine, voihäi karjalainegi olla l'uteransu da suomelaine olla pravoslaunoi, libo atejistu, jesli muga himoilehes. No AKS:n idealizes yhteiskunnas, Suures Suomes, nämät dielot piättäy ristikanzan sijah valdivo, ei ristikanzu iče.
Konzu valdivo rubieu miäräillä vierondielolois, silloi ainos olemmo varattaval dorogal.
Karjalan kieldy heijän mieles ei olluh ni vouse olemas. Karjalan kirjukielen luajindu olis olluh uruan hommua, sikse gu karjalazet ollah suomelazii, kaihäi nečen tiedäy ku heijän kieli on suomi, ei nimi ven'alazil laihinsanoil lijastettu murreh. (Erähät heimoaktivistat naverno duumaittih ku sežo Estounies lopun lopuškal rahvas pagizou suomekse...)
Ylen hyvättšäine dielo ku AKS on nygöjäh vaiku "perindehyhtistys".
AKS todellakin liittyy kiinteästi noihin Suur-Suomi aatoksiin. Ja taisipa eräs nuori kajaanilainen koulupoikakin, Urho Kekkonen nimeltään, salakuljettaa rajan yli pari kuularuiskua heimosotureille, oliko se nyt Malmbergin "retkikunnalle". Karjalaiset ovat kuitenkin aina saaneet matkustaa kakkosluokassa suhteessa suomalaisiin vääräuskoisuudestaan huolimatta. Venäläiset toki jätettiin asemalla tai unohdettiin "siirtoleireille".
VastaaPoistaSitä en tiedä, miten karjalaisten asema ja kielen tila nykyään on rajan takana. Miten Hudilaisen porukat suhtautuvat karjalaisuuteen, ainakin päämies puhuu suomea. Ja eikös tuo Putinkin joidenkin huhujen mukaan omaa vepsäläiset sukujuuret.
Rajan takana on touhuttu monenlaista kielen hyväksi:
PoistaOma mua-lehti http://www.omamua.rkperiodika.ru/
Karjalan radio http://www.karjalanradio.narod.ru/finnish.html jossa tehdään lähetyksiä myös suomen, karjalan ja vepsän kielillä,
Viestit Karjala https://www.youtube.com/user/ViestitKarjala
Karjalan Kielen Kodi http://www.karjalankielenkodi.net/
Myös Itä-Suomen yliopiston Kiännä!-projekti http://kianna-hanke.blogspot.fi/ on Venäjän karjalaisten kieliaktivistien tiedossa.
Karjalan kielen ja karjalaisten asema on toki parempi kuin N-liiton aikoina, mutta kyllä vähemmistökansojen asema Venäjällä on aina jonkinlaisessa... no, puristuksessa tai hankauksessa. Jo tsaarien ajoilta periytyvä pelko monikansallisen suurvallan hajoamisesta pieniin osiin ei ole kadonnut myöskään nykyisen Venäjän Federaation johtajien mielistä, ja paras tapa heikentää tätä pelkoa on erilaisten etnisten ryhmien ja kulttuurien yhtenäistäminen/venäläistäminen.
Hudilainen suhtautuu karjalaisuuteen myönteisesti, mutta hänen mielipiteensä ei luonnollisestikaan heijasta koko Karjalan tasavallan väestön (joista enemmistö on venäläisiä) suhtautumista karjalaisuuteen.
V. Putinin suomensukuisista juurista olen minäkin kuullut, mutta muistaakseni häntä on arveltu tverinkarjalaistaustaiseksi.
Sinänsä mielenkiintoinen juttu, että "putin" on karjalan kieltä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=putin&b=1&ha=putin
ja tarkoittaa "kunnon, kunnollinen, oikea, tavallinen",
esim. putin mužikku = kunnon mies.
Jesli pravvan sanon, eibo ole Suomen valdivo äijiä tuužinuh meidy karjalankielizii ristikanzoi. Ainos mustetah vaiku Ven'an libo Nevvostoliiton pahat ruavot, a erähičči voiz Suomigi kaččuo zirkaloh...
VastaaPoistaHienoa on havaita, että karjalaisuus ja karjalainen kulttuuri jaksaa edelleenkin suhteellisen hyvin. Puun ja kuoren välissä eläminen on jo vähän niin kuin taitolaji, jonka kanssa olette joutuneet painimaan. Isännän ääni kuuluu ja määrää, niinhän se menee näissä vähemmistöjen kanssa. Toisaalta uskon, että mitä enemmän asiallista tietoa on saatavilla, sitä enemmän ymmärretään, että sovussa sitä on elettävä. Erilaisuuden hyväksyminen vaatii kypsyyttä.
VastaaPoistaSuomenkin historiaa ja etenkin lähihistoriaa on kirjoitettu niin yksipuolisesti, johon ovat vaikuttaneet Ruotsin valtakausi ja hävityt sodat. Tietoa on kuitenkin tarjolla, se vaati vain vaivaa ja siihen taas tavallisella tuulipuvulla ei ole kiinnostusta eikä mielenkiintoa. Käsitykset muokataan yleistysten ja fraasien pohjalta. Omat käsitykset asioiden tilasta ovat ainakin muuttuneet osittain jopa radikaalimpaan suuntaan, kun on saanut tutustua hyvinkin mielenkiintoisiin kirjoihin. Parhaillaan yöpöydällä odottaa Ylikankaan kirja: Rata Rautuun. Suomalaisten on todella syytä katsoa sinne peiliin vähän useammin. Ja fraasiin on myös hyvä lopettaa: eihän se peilin vika ole, jos oma naama on vino.
Kun vaalit on taas käyty:
VastaaPoistahttp://verkolehti.karjal.fi/piakirjutukset/#210415
Toivoa sopii, että kepujen ja persujen joukoista löytyy uskottava puhemies karjalan kielen elvyttämiselle. Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet töihin unohdetun vähemmistökielen elvyttämiseksi. Asiallinen pääkirjoitus, eikä tuo karjalan kielen aikuiskoulutuksen lisääminen ole yhtään huonompi idea. Tärkeintä tietysti on, että kielen oppimisessa motivaatio nousee ykkössijalle, ja sen kohottamisessa on varmaankin se suurin työsarka kynnettävänä.
VastaaPoistaPuhuiko mummosi tai pappasi hassusti? Hän saattoi vaieta omasta äidinkielestään
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/puhuiko_mummosi_tai_pappasi_hassusti_han_saattoi_vaieta_omasta_aidinkielestaan/8238882
Todella hyvä artikkeli, joka kannattaa lukea. Karjalan kieli on lähin Suomen sukukielistä ja millä tavalla sitä on kohdeltu. Pelkkä hyvä tahto ei todellakaan riitä kielen elvyttämiseksi. Positiivista on toki se, että nuoret näyttävät innostuneen uudestaan karjalan kielestä Venäjällä.
VastaaPoistaMielenkiintoinen tämäkin, nimittäin 1969 tehty Krokotiili Gena-filmi vienankarjalaisella tekstityksellä:
VastaaPoistahttps://www.youtube.com/watch?v=cVDIj9xRoUE
Hassun hauska olisi sellainen versio jossa Gena ja Muksis olisi dubattu puhumaan karjalaa...
Myös E. Uspenskin Fedja-setä kirjat tulisi ilman muuta kääntää karjalaksi. Tove Janssonin Muumikirjoistahan on käännetty tähän mennessä jo viisi.
Yli vuoden vanha blogikirjoitus, mutta kommentoin silti aiheeseen liittyen:
VastaaPoistaVihreistä karjalan kielen puolustaja
Tiedotteet | 25.5.2016 klo 15.27
Tiedote 24.5.2016
Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa hyväksyttiin viikonloppuna joensuulaisen Tuomo Salosen aloite karjalankielisten kielellisten oikeuksien parantamisesta Suomessa. Tällä päätöksellä Vihreistä tuli Suomen ensimmäinen puolue, joka julkisesti tunnustautuu karjalan kielen puolustajaksi.
-Karjalankielisten historia Suomessa on pitkä, ja se näkyy erityisesti täällä Pohjois-Karjalassa. 1600-luvulla saakka alue oli täysin karjalankielistä, ja kieli on säilynyt lukuisista vainoista huolimatta tähän päivään saakka, vaikka se onkin kärsinyt matkan varrella. Etniset vainot eivät onneksi enää kuulu tämän päivän Suomeen, ja nyt on aika kääntää yhteiskunnan suunta karjalankielisten auttamiseen, toteaa Savo-Karjalan Vihreiden Tuomo Salonen.
Vain yhteisö itse voi elvyttää kielensä, sitä ei voi kukaan muu tehdä. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota siihen tarvittavat puitteet ja tukea yhteisöä sen pyrkimyksissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kielen asema on turvattava lainsäädännössä, ja yhteisöä on tuettava rahallisesti valtiollisella elvytysohjelmalla. Nämä kaksi tavoitetta Vihreät on nyt puolueena ottanut omikseen.
Jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Yksi kieli ei ole toista arvokkaampi, ja karjalan kielen säilyttämisessä on kyse ihmisoikeuksien turvaamisesta. Karjalankielisen yhteisön tie kielen elvyttämiseen on pitkä ja kivinen, ja on muun yhteiskunnan tehtävä auttaa heitä tällä tiellä. Viime viikonloppuna Vihreät puolueena sitoutuivat tähän tavoitteeseen, ja toivottavasti muut seuraavat pian perässä.
http://www.savokarjalanvihreat.fi/blog/vihreista-karjalan-kielen-puolustaja/
Tätä vihreiden päätöstä on helppo kannnattaa. Ja kun tuohon karjalankielen elävöittämiseen saataisiin vielä kunnon satsaus, joka ylittää yli rajojen niin avot. Oman arvonsa tuntemisesta ja tietämisestähän se kaikki lähtee. Nyt alkaa jo olla aikamoinen kiirus ja on ryhdyttävä sanoista töihin.
PoistaVihdoinkin tästä aiheesta (karjalan kielestä ja Suomen karjalankielisistä karjalaisista) on ilmestynyt tutkimukseen perustuva tietokirja.
VastaaPoistahttp://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2017/06/anneli-sarhimaa-vaietut-ja-vaiennetut.html
http://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2017/09/ari-burtsoff-vaietut-ja-vaiennetut.html
https://www.karjalanliitto.fi/tiedotteet/vuoden_teema/vuoden_karjalainen_kirja
https://www.youtube.com/watch?v=0W-4SDlKjms
Kyllä sitä on jo odotettukin.
Hyvä näin, tuosta kirjasta kuulin myös itse pari päivää sitten ja lukulistalle päätyy
VastaaPoista