Kielipolitiikka leimahti taas kerran esiin, kun Suomen sotilaallista puolustusta järjestettiin uuteen muottiin. Kasarmeja tullaan sulkemaan urakalla määrärahojen pienuuden takia. Sitä suuremmalla syyllä olisi oltava erityisen tarkka mitä tehdään, jotta säilytetään ns. uskottava puolustuskyky.
Toisin kävi. Kielipolitiikka ajoi puolustuspolitiikan ohi. Ruotsin kielen puolesta (RKP) taistelevat suhmuroivat puolustusministerinsä johdolla oikein urakalla. Se on lakiin kirjattu ja pyhä asia. Vaarinajattelija on silti varma, että oikeus suorittaa asepalvelus omalla äidinkielellä voidaan tehdä paljon järkevämmin ja tehokkaammin isomman yksikön resurssien turvin. Nyt Dragsvikista on tulossa oma saareke, jossa pojat ja tytöt saavat harjoitella omia sotaleikkejään rauhassa. Uskomatonta uskottavuutta.
Suomen kieli on kautta historian todettu ongelmalliseksi asiaksi, josta on syytä pysyä mahdollisimman kaukana. Tuossa vaikeaksikin sanotussa kielessä lienee jotain pysyvästi pahaa ja vaarallisia vaikutteita, kun suomenruotsalaiset ehdoin tahdoin haluavat eristäytyä omiin piireihinsä. En tiedä myöskään yhtään toista maata, jossa jossain maakunnassa maan enemmistön virallinen kieli on pannassa. Suomi on tässäkin kohtaa esimerkillinen poikkeus.
Vaarinajattelija ehdottaakin, että suomen kielen opetusta vähennetään vahvalla kädellä seuraavassa budjettiriihessä. Suomen kielen opiskelusta on tulossa turha kustannus- ja häiriötekijä, josta aina voidaan säästää. Samalla lakiin tulisi ehdottomasti kirjata Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen elinikäinen ja ikuinen oikeus valita omat edustajansa maan hallitukseen ja harjoittaa rauhassa omaa poliittista ohjaustaan. Vain tällä tavalla voidaan taata maassa rauha ja vapaus tulevissa kansainvälisissä kriiseissä.
Mallia voidaan ottaa vaikkapa Ruotsista, jossa suomen kielen puolesta (SKP) taistelevat joukot on jo aikapäivää sitten vaiennettu ja nitistetty. Meän kielikin on enää vain jokin käsittämätön murre, jota mongerretaan pohjoisessa Ruotsissa. Pannassa on syytä pitää sekin. Lisäksi sadattuhannet ruotsinsuomalaiset siirtotyöläiset itkevät ja vaikertavat omaa kohtaloaan enää teatterin lavoilla ja elokuvissa. Ja juopottelevat siinä ohessa minkä kerkiävät.
Suomen kieltä on käytettävä varoen. Sillä on selvä tilastollinen riippuvuus ja negatiivinen korrelaatio puolustuskyvyn suhteen. Onhan nuo Suomen poikien käymät taistelutkin kaukaisilla kentillä usein käskytetty vieraalla kielellä. Suomen uskomattoman uskottava puolustuspolitiikka näyttää tänäkin päivänä olevan kenollaan johonkin suuntaan. Harvemmin se näyttää olevan vatupassissa.
Minne nettimainokset ovat kadonneet?
VastaaPoista