tiistai 24. helmikuuta 2015

Miellyttävää kevättä tasapuolisesti

"Miellyttävä osinkokevät lamasta huolimatta", otsikoi Kim Lindström kolumninsa. Lindström ihmettelee ja hakee syitä pörssiyritysten anteliaille osinkopäätöksille Nordnetin kolumnissaan.  Ja syitä Lindström toki löytää:

Useimpien yritysten tulokset ovat olosuhteisiin nähden melko hyvät jatkuvien kululeikkausten ansiosta, investointitoiminta on enemmän tai vähemmän jäässä ja osakkeenomistajille kuuluvia voittovaroja ei kannata makuuttaa nollakorolla yritysten tileillä.

Kolumnistilta pääsi "unohtumaan" aivan yksi keskeinen syy pörssiyritysten anteliaisuuteen. Mihin jäi kohuttu yhteisöveron merkittävän suuri alennus  20%:iin. Vuosi sitten masinoitu kampanja tuotti suomalaisyrityksille 800 miljoonan verosäästöt viime vuodelta. Tuon kaiken piti parantaa työllisyyttä silloisen pääministeri Kataisen mukaan. Ja toisin tietenkin kävi: osinkotulot kasvoivat ennätyksellisesti ja työttömyys jatkoi reipasta nousuaan. Yhteisöveron alennus valui siis suoraan yritysten omistajille.

Vuonna 2013 kotimaiset pörssiyritykset maksoivat Lindströmin mukaan osinkotuloja ja pääomapalautuksia 7,2 miljardia euroa pl. Nordea ja TeliaSonera. Viime vuodelta koko summa ylittänee reippaasti 10 miljardin rajan, joka kolahtaa tänä keväänä osakkeenomistajien taskuihin. "Tällaisesta ei todellakaan voinut edes uneksia edellisen 1990-luvun alun laman aikana", Lindström hykertelee.

Ehkäpä piensijoittajien puhemieheksikin joskus mielletty Lindström haluaa olla lojaali Kataiselle. Onhan verottaja ollut molempien miesten hampaissa jo monia vuosia. Yhteisöveron alennukselle saatiin taas vajaan miljardin suuruinen kestävyysvaje valtion verotuloihin vuositasolla. Sen rahoittaminen onkin sitten jo kokonaan toinen kysymys. Uskotaan kuitenkin, että Euroopan neuvoston tarkkailulistalle joutunut Suomi ei kuittaisi synnytettyä kestävyysvajetta pienituloisten sosiaalietuuksia kaventamalla.

Pääoma- ja osinkotulojen verotus on Suomessa kohtuuton piensijoittajille. Ei voi olla oikein, että piensijoittaja maksaa käytännössä enemmän veroa pääomatuloistaan kuin suursijoittajat. Hallintarekisterit ja ulkomaisten välittäjien käyttö mahdollistaa jopa verottomat pääomatulot niitä hyödyntäville. Piensijoittajat eivät voi piiloutua vaan maksavat veronsa kuuliaisesti. Pääoma- ja osinkotuloille olisi ehdottomasti saatava järkevä progressiivinen verotus ansiotulojen tapaan.

Vaarinajattelija muistaa hyvin ajan, kun työvoima oli vielä valtiovallan erityissuojelussa. Tämä oli kirjattuna peräti perustuslakiin ja poistettiin sieltä Ahtisaaren aikaan. Usein tuntuu siltä, että perustuslakia pitäisi taas päivittää. "Pääoma on valtiovallan ja Euroopan unionin erityissuojelussa", sopisi hyvin ajankuvaan. Suursijoittajien "laillisen" veronkierron estäminen vaatii jo lainsäädännöllisiä päätöksiä itse unionin tasolla.

3 kommenttia:

  1. Verotuksen progression tavoitteena on tasata tuloeroja ja se on ollut yksi hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä. Tuosta tavoitteesta on jo aika aika päivää sitten luovuttu, köyhiä kyykytetään ja pörssipelureita suojellaan. Rahaa valuu veroparatiiseihin ja tuulipukukansaa huijataan yhä röyhkeämmin.

    VastaaPoista
  2. Perusturvan varassa elävien kansalaisten määrä kasvanut tällä vaalikaudella, sanottiin uutisissa. Yli 230 000 ihmistä nauttii keväisestä auringonpaisteesta rinta rottingilla, hyvä Stubb.

    VastaaPoista
  3. Verottajalta odottaisi tiukkoja toimenpiteitä pääomatulojen tiukemmassa syynissä, piensijoittajat maksavat isompien verot. Mikäli suurpääoma hoitaisi osuutensa oikeudenmukaisesti, myös verotusta olisi mahdollista keventää.

    VastaaPoista