torstai 6. lokakuuta 2011

Molskilla tavataan

Onneksi olkoon valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Otitte sitten vahvan niskalenkin markkinavoimista, joka piti tällä kertaa loppuun asti ja Kreikka on nyt selätetty. –Kiitos, kiitos nyt tuntuu oikein hyvältä.

Kisa molskilla näytti olevan tiukkaa ja hikistä kamppailua, kun niin moni muu maa joutui luovuttamaan? Taisitte saada oikein selkeän luovutusvoiton. –Kyllä, ei niillä muilla ollut mitään mahdollisuutta näissä loppuväännöissä. Niillä oli niin risaiset painitrikootkin matkassa, että oikein hävetti niiden puolesta.

Mutta tärkeintähän oli tietysti, että voitimme Ruotsin vai mitä mieltä olette? –Kyllä, ruotsalaiset olivat niin raukkoja etteivät uskaltaneet edes astua painimatolle. Ylpeänä voin kyllä kantaa Suomen lippua tästäkin päivästä eteenpäin.

Kertokaapa vähän taktiikastanne. Se taisi olla aika moista viivytyskamppailua? –Kyllä, ensin puhuimme puuta heinää ja sitten vähän sitä sun tätä pienellä uholla maustettuna. Tämä herätti vastustajassa jo sellaisia pelon sekaisia tunnetiloja, että oksat pois. Olin havaitsevani jopa naurunsekaista pelkoa kanssakilpailijoissa, joten jo silloin tiesin, että voittomme on todella lähellä.

Pelastitte siis samalla Suomen maineen ja kunnian näillä kovilla kansainvälisillä areenoilla? – Kyllä, ehdottomasti tämä oli mitä mainioin tapa osoittaa, että täältä pesee tarvittaessa. Suomalaiset veronmaksajat tulevat vielä monta kertaa kiittämään meidän urhoollista ja sinnikästä joukkuetta.

Saiskos sitä palkintopokaalia jo ihailla? –Valitettavasti ei ihan vielä, sillä palkintojenjakoa ei ehditty pitää. Voittopokaali on vielä viimeistä kiillotusta vajaa ja sitäkin joudumme vielä odottamaan muutama vuosi. Mutta takaan, että kannattaa odottaa. Ensi vuosi on hieman epäselvää ja jotain pikkurahoja joudumme vielä sijoittamaan pokaalin takia. Mutta tärkeintähän on rehti ja jalo kilpailu näissä yhteisissä kekkereissä.

Ja budjettikin sitten on kunnossa? –Kyllä, näissä tohinoissa vain tahtoo nuo keltaisen kirjan momentit mennä sekaisin. Oli ihan vähällä, etteivät nuo Suomen köyhät joutuneet tinkimään perusturvastaan mutta nyt kaikki on taas reilassa. Tässä täytyy vaan valmistautua pikku hiljaa noihin isompiin kehiin. Mutta suomalaiset voivat kyllä nukkua yönsä rauhassa. Minä kyllä takaan, että hanska pitää loppuun asti.

2 kommenttia:

  1. Voipi olla että ei noista vakuuksista ole paljoa iloa kenellekään. Kreikan lainatilanteeseen sopii kielikuva jäävuoren huipusta, Kreikka on se joka on (median) pinnalla ja näkyy. Jos ja kun ihmettä ei tapahdu, selivitystila, tai paremminkin kaaos, on sitä luokkaa että entiseen ei ole paluuta. Suunnatonta velkakuplaa ei saa ajettua hallitusti alas, siihen en voi uskoa vaikka haluaisinkin. Ei siitä säily ehjänä edes Ruotsi, onhan se osa globaalia taloutta. Pidä vaan vaari sinäkin hatusta kiinni kun alamäki alkaa.

    VastaaPoista
  2. Siile tosiasialle ei vain voi nyt mitään, että Suomi euromaana on täysin kepitetty Kreikan tukemiseen. Ruotsilla ei tuota vastuuta ole ja siinä on vissi ero. Jos Suomella olisi oma raha niin Kreikan ongelmat eivät rokottaisi maamme veronmaksajien kukkaroa sadoilla miljoonilla.

    VastaaPoista