perjantai 9. joulukuuta 2011

Niskalenkkimies pahassa sillassa

Markkinavoimista niskalenkin ottanut pääministeri Katainen on neuvottelumatkalla Brysselissä. Pahasti näyttää siltä, että suomalainen uho kääntyi tälläkin kertaa tuhoksi. Katainen on pahassa sillassa. Suomeen tullessa trikoot lienee jo revitty, ja tuliaisethan varastettiinkin jo paikan päällä.

Suomi halusi sijoittajavastuuta, ei saanut. Suomi halusi yksimielisyyttä päätöksentekoon, ei saanut.  Kaksi aivan keskeistä tavoitetta, jotka koskettivat euroalueen pysyvän kriisirahaston päätöksentekoa, kaatuivat. Sopimus tullaan allekirjoittamaan maaliskuuhun mennessä, siihen asti on vielä aikaa. Euroopan vakausmekanismi eli EVM otetaan käyttöön ensi vuonna jo heinäkuun alussa.

Suomi sai Brysselin julkilausumaan alaviitteeseen lausuman siitä, että määrä-enemmistön hyväksyminen päätöksenteossa tarvitse Suomen eduskunnan luvan. Jääkö se vain alaviitteeseen. riippuu siis suomalaisista itsestään. Ymmärtääkseni se vaatii eduskunnassa 2/3 enemmistöpäätöksen, jotta siirtyminen enemmistöpäätösten mukaiseen käytäntöön onnistuu EVM:ssä.

Vaarinajattelija odottaa mielenkiinnolla, miten suomalainen media ottaa painisankarinsa vastaan. Tehdäänkö hänestä marttyyri, joka joutui taipumaan vahvan ylivoiman edessä. Mies, joka taisteli urhoollisesti kaikilla rintamilla, mutta mikään ei auttanut. Vaiko oliko hän vain tottelevainen puudeli, jolle kerrottiin missä se hänen paikkansa on.

Todennäköistä on, valtamedia aloittaa massiivisen rummutuksen Helsingin Sanomien johdolla siitä, että Suomi ei voi tässä vaarallisessa ja räjähdysherkässä tilanteessa vaarantaa koko Euroopan tulevaisuutta. Uhkailu ja pelottelu jatkuu. Maalaillaan punaista pirua seinälle, jos eduskunta äänestää väärin.

Suomi on tunnetusti heikolla itsetunnolla ja jopa sairaalloisen miellyttämiskulttuurin omaava yhteiskunta. Tämä siis toimii etenkin ulkosuhteiden hoidossa, jossa Suomi -brändin luominen on saanut jo naurettavia piirteitä. Eihän me näin voida tehdä, mitähän ne silloin meistä ajattelevat. Vai alkaako taas höpöttäminen vakuuksista ja niiden kaiken mahdollistavista tempuista.

Suomi tunnetaan maana, joka ei sanojaan syö. Tämäkin pätee etenkin ulkosuhteissa. Oman kansansa edessä sanojensa syöminen on helppoa ja tuttua puuhaa, josta ei tilille joudu. Lähitulevaisuudessa nähdään onko Suomesta tullut terveellä itsetunnolla ja omilla jaloillaan seisova kansakunta, joka uskaltaa luottaa itseensä. Maalaisjärjen käyttö on osoittautunut varsin toimivaksi systeemiksi vieläkin pahemmissa kriisitilanteissa.

2 kommenttia:

  1. Olenko aistimassa Vaarinajattelijassa muutosta näkemyksessä sekä ymmärrystä siitä, että Niskalenkkimies ei ehkä olekaan niin suuri syypää Suomen talouden jamaan kuin jotkut tahot ovat antaneet ymmärtää. Soinia kopioidakseni "Syy löytyy Eurosta, eikä Suomesta". Taidan yhtyä Soinin kommenttiin.

    VastaaPoista
  2. Suomi sitoudutettiin eurooppalaisiin pääomapiireihin jo ennen Kataisen aikaa. Pari nykyistä presidenttiehdokasta olivat silloin päällepäsmäreinä, ja siitä ei Kataista voi tuomita. Nykyinen pääministeri jatkaa vain jo tuolloin väkisin runtattua yksioikoista ja kapeaa katsontakantaa.

    Se, että Euroopan liittovaltion muodostaminen tuli näin äkkiä eteen, oli tietysti yllätys, mutta toki loogista rahapoliittisen päätöksenteon määräytyessä periaatteessa vahvan euron ja alhaisen inflaatio tavoitteiden takia. Tuossa kujanjuoksussa Suomella ei käytännössä ole mitään päätösvaltaa. Halpa korko toimi vain katalyyttina.

    VastaaPoista