Viimeisten vuosien aikana Suomen kauppataseen ylijäämä on hiipunut dramaattisesti. Kymmenen vuotta sitten ylijäämää oli vielä 11,7 mrd. euroa. Kuluvan vuoden kauppatase tulee olemaan miinuksella ensimmäistä kertaa sitten euron tulon. Suomi tuo siis enemmän tavaroita kuin se vie. Vientiteollisuus näyttää olleen erityisen pahoissa vaikeuksissa viimeisen neljän vuoden aikana.
Viime vuonna Suomen vienti oli 52,4 mrd. ja tuontia kertyi 51,5 mrd euroa. Kauppatase oli vielä 870 miljoonaa plussalla. Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan kauppatase oli tänä vuonna tammi-lokakuussa jo 2,6 mrd. alijäämäinen. Pitkän ajan trendi on huolestuttava ja herättää kysymyksiä. Reaalitalouden asiat jäävät helposti vähäiselle huomiolle, kun rahatalouden ongelmat euromaiden velkakriisin muodossa saavat runsaasti palstatilaa.
Suomen kauppatase oli viimeksi alijäämäinen vuonna 1990. Vahva markka ei toiminut tuossakaan yhteydessä ja seuraavana vuonna markka devalvoitiin pakolla. Vaarinajattelija kysyi syitä Suomen kauppataseen kehitykselle kahdelta taloutta tutkivalta laitokselta. Ensimmäisessä laitoksen ekonomisti ei ongelmaa nähnyt vaan kehotti tarkastelemaan vaihtotasetta, jossa rakennemuutos näkyy paremmin. Palvelujen osuus kasvaa jatkossa ja vaihtotase on kuta kuinkin tasapainossa.
Toisessa ekonomisti oli pragmaattisempi ja korosti kansainvälisen kysynnän hiipumista ja samanaikaista talouskasvun hidastumista. Erikseen hän mainitsi paperi- ja elektroniikkateollisuuden vientivaikeudet. Lisäksi tuontipuolella öljyn hinnan nousu on lisännyt kauppataseen alijäämää. Työnantajaa ja palkansaajaa edustavat tutkijat eivät halunneet sen kummemmin pohtia syitä alijäämäiselle kauppataseelle.
Toisessa ekonomisti oli pragmaattisempi ja korosti kansainvälisen kysynnän hiipumista ja samanaikaista talouskasvun hidastumista. Erikseen hän mainitsi paperi- ja elektroniikkateollisuuden vientivaikeudet. Lisäksi tuontipuolella öljyn hinnan nousu on lisännyt kauppataseen alijäämää. Työnantajaa ja palkansaajaa edustavat tutkijat eivät halunneet sen kummemmin pohtia syitä alijäämäiselle kauppataseelle.
Euroopan unioni on Suomen tärkein vientimarkkina. Euromaihin Suomi vie vajaan kolmanneksen koko viennistään ja muiden EU-maiden osuus on vastaavasti 25 %. Suomen kolme suurinta vientimaata ovat Ruotsi, Venäjä ja Saksa. Suurin euromaa Saksa tippui syyskuussa kolmannelle sijalle. Tuonnissa Venäjä säilytti edelleen ykkössijansa.
Vaarinajattelijaa kummastuttaa talouspolitiikasta päättävien tahojen kiinnostuksen puute vientiteollisuuden rakenteellisista ongelmista. Valtamedia on myös hiljaa. Sisäinen devalvaatio, mitä taloustieteen nobelisti Krugman Suomelle kyynisesti kävi suosittelemassa, ei näytä toimivan ja ulkoinen devalvaatio on mahdottomuus. Suo siellä ja vetelä täällä.
Työvoimakustannusten kohtuullista nousua on tietoisesti pönkitetty veroratkaisuin. Panostus on ollut kotimaisen kysynnän vahvistamisessa. Ilman veropoliittisia toimia palkansaajien ostovoima olisi olennaiseti hiipunut. Ja samaan aikaan valtio on velkaantunut kiivasta tahtia alentamalla tuloverotusta, joka on rahoitettu "halvalla" lainarahalla. Mitä sitten tapahtuu, kun tämäkin tie on lopussa. Umpitien merkki saattaa häämöttää jo seuraavan mutkan takana.
Blogistin huoli on aiheellinen. Myös vaihtotaseongelmat tulevat takuulla näkymään ennen pitkää, kun alijäämät pääsevät kasvamaan. Hyvä kirjoitus, jossa nähdään miten rahaliitto tuo paineita sopeutua ja miten siinä on onnistuttu. Velkaantumalla ja veronalennuksilla ostetaan vain aikaa lisää, jotta työmarkkinaosapuolet saadaan tyytyväisiksi. Suomi kuihtuu ja duunari menee pesuveden mukana.
VastaaPoistaEikö ne paidatkin pestä Virossa, eipä taida palvelutoiminnoista tuolla vientihittiä.
VastaaPoistaTodella vaikea pähkinä purtavaksi. Jotta vienti saataisiin nousuun ja Suomi kilpailukykyisemmäksi, pitäisi vientihintojen laskea. Raaka-ainehinnat muodostuvat maailmanmarkkinahinnoista, samoin kuin koneet ja laitteet maksavat Suomelle kuta kuinkin saman kuin kilpailijoillekin. Sijainniltaan Suomi ei logistisesti eikä ilmastosta johtuen ole edullisin paikka maapallolla. Vaihtoehdoksi jäävät tuotannon tehokkuuden parantaminen ja palkkojen laskeminen. Tuotannon tehokkuutta voidaan parantaa, jos tämän alan osaajille annetaan paremmin mahdollisuus tuoda osaamistaan yrityksiin. Mutta hehän ovat asiantuntijakonsultteja ja konsultithan ovat tunnetusti rahanahneita ja hyödyttömiä...??? Jos palkkoja lasketaan, pitäisi ostovoimaa lisätä verokevennyksin. Nämä yhdessä johtavat verotulojen vähennyksiin ja sitä myötä entistä suurempaan julkisen talouden velkaan. Odotankin jännityksellä miten kauan kestää, kunnes kupla räjähtää oikein kunnolla.
VastaaPoistaTuo julkisen talouden nopea velkaantuminen on jo nyt siinä määrin nopeaa, taitaa olla tällä hetkellä noin 87 mrd, euroa, että vankasti ollaan Kreikan tiellä. Mikäli verotuloja ei tarkoituksella kasvateta ja budjetin alijäämää joudutaan rahoittamaan velkarahalla niin hukka perii. Lainaa ottamalla ostetaan vain aikaa.
VastaaPoista