Runsaslukuiset ihailijat ja lukijat ovat pyytäneet blogistilta sopivaa puhetta Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Koska aika ei valitettavasti myötä anna ja uskon muutenkin, että näitä narreja ja kummisetiä löytyy riittävästi ihan omasta takaa niin laitanpa eetteriin sopivan musiikkivideon. Olkoon se video tulevasta, sillä sitä tikulla silmään, joka menneitä pelaa. Olkoon katseemme tulevaisuuteen Kauan -nimisen yhtyeen säestyksellä.
Pasi Raappana lauloi aikonaan, että älä mene etuovesta, mene takaovesta. Blogistin mielestä taas ovea ei kannattaisi aina edes avata ja usein on parempi jättää menemättä kokonaan. Videolla esiintyvä retkikunta ei enää palaa matkaltaan. Vain yksi, joka sattui sairastumaan ja kääntyi ajoissa takaisin, selvisi hengissä. Muut kokivat selittämättömän kuoleman, joka vielä tänäänkin on mysteeri.
Retkikunta oli matkalla Otorten vuorelle, joka mansin kielellä tarkoittaa: Älä mene sinne. Varoitukselliset ennusmerkit eivät menneet perille. Wikipedian mukaan:
"Silminnäkijöiden puuttuminen ja tapauksen myöhempi tutkimus on herättänyt paljon kysymyksiä. Ensimmäiset tutkimustulokset viittasivat vaellusryhmän repineen telttansa auki sisäpuolelta ja paenneen paljain jaloin lumihankeen. Ruumiissa ei ollut ulkoisen väkivallan merkkejä, mutta kahdella uhrilla oli kallonmurtumia, kahdella kylkiluunmurtumia ja yhdeltä puuttui kieli. Myöhempien lähteiden mukaan neljän uhrin vaatteissa oli korkeita säteilypitoisuuksia, mutta tästä ei ole mainintaa alkuperäisissä dokumenteissa. Neuvostotutkijoiden johtopäätös oli vain, että "tuntematon pakottava luonnonvoima" oli aiheuttanut kuolemat. Alue suljettiin kolmeksi vuodeksi tapauksen jälkeen. Tapahtumien kulku on jäänyt epäselväksi, koska henkiinjääneitä ei ole".
Tuo retkikunta on kuin Suomi pienoiskoossa. Meillä päämääränä on taas yksinomaan Bryssel, jossa unionin omat ja runsaasti palkitut lähettiläät toimivat matkaoppaina. Hiihtomatka on pitkä ja taaperrus päättyy huonosti mutta sitähän ei saa sanoa ainakaan virallisesti. Toivotaan kuitenkin, että mahdollisimman moni jää vielä henkiin kertomaan tapahtumista.
Kari Peitsamo kysyy yhdellä ansiokkaalla levyllään, että "voiko voodolla tappaa". Blogisti taas kysyy, että voiko propagandaan tukehtua. Paavo Väyrynen taas kysyy, että "voiko vitutukseen kuolla". Kaikki edellämainittuihin vastaus on tietysti, että tottakai ja kyllä. Kaikki on mahdollista, kun yhteisellä hiihtomatkalla ollaan. Myös retkikunnan kuolemasta spekuloitiin monella tapaa ja Wikipedia tietää, että mm.:
"Infraäänet voivat olla yksi syy uhrien käytökseen. Infraääniä esiintyy luonnossa esimerkiksi myrskyissä, kovissa tuulissa ja revontulten yhteydessä, ja ainakin yksi brittiläistutkimus on liittänyt ne ahdistuneisuuden, voimakkaan surun ja vilunväreiden tuntemuksiin. Tästä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia todisteita".
Käsittämätöntä on siis vaellusryhmän kuolemaan johtaneet syyt. Voi vain kuvitella, että mitä hirvittävää nuoret opiskelijat kokivat hiihtomatkallaan. Eroja toki löytyy nykyiseen hiihtomatkaan. Suomella on edessään "tunnettu pakottava luonnonvoima", jonka kulku historiallisesti tiedetään. Kysymys onkin pelkästään siitä, että kuinka moni ymmärtää kääntyä takaisin ja riittävän ajoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti