Taas kurmoottaa

Suomen jalkapallomaajoukkueen otteet ovat selvästi parantuneet Mixun valmennuskaudella. Joukkue on nuori ja kehityskykyinen. Taitavaksi ja menestyjäksi sillä on vielä pitkä matka. Joukkue pelaa niin kuin se osaa, valitettavasti.

Joukkueen pelistrategiset kuviot on hiottu ja ne myös toimivat erinomaisesti silloin, kun se pelaa ns. altavastaajana. Kun peliä pitäisi pyörittää itse ja myös voittaa ottelu, niin se vaatii kahta taitoa. Ensinnäkin pitää osata syöttää ja toiseksi pitää osata tehdä maali.

Syöttö omille on se ärsyttävin taito, mikä Suomen pelaajilta puuttuu lähes kokonaan. Jos joukkueella on yksi, Eremenko, jolta tuo kyky löytyy, niin se ei riitä. Turhauttavan usein syötöt sinkoilevat käsittämättömästi minne sattuu ja yleensä vastustajalle. Pallonhallinta on välittömästi menetetty ja silloin ei todellakaan voi voittaa. Syöttö, syöttö ja syöttö, sanoo Vaarinajattelija.

Jalkapallossa maali tehdään pääosin ns. maalialueella. Ja jotta sinne pääsee täytyy olla spurttitaitoinen ja röyhkeä. Tällaista maalintekijää Suomella ei ole. Juoksukyky hyökkääjillä on sinänsä kunnossa mutta sillä ei pitkälle potkita. Se laukaisupaikka pitää löytää ja hakea vaikka sitten riittävällä pöyhkeydellä.

Suomi sai kokoon yhden pisteen kahdesta kotiottelusta EM-karsinnoissa. Vaikka joukkueet ovatkin pelanneet yllättävän paljon ristiin, niin käytännössä olemme jo ulkona tulevista kisoista. Teoriassa kaikki toki on vielä mahdollista, mutta kotona ei saa missään tapauksessa enää hävitä, mikäli aikoo jatkoon.