Sammon ja Nordea hallitusten puheenjohtaja, Björn Wahlroos, varoittaa kiristämästä verotusta. Erityisesti hän on huolissaan yritysten korkeasta verotuksesta Pohjoismaissa. Vähän aikaa sitten hän kävi uhkailemassa Ruotsin hallitusta korottamasta yhteisöverokantaa. Mikäli näin tehdään, Nordea lähtee ja siirtää pääkonttorinsa ystävällisempään maahan, Wahlroos sanoi.
Eilen Wahlroos jatkoi tarinaansa ja kertoi, että ainoa suunta verotuksessa on alas. Pankkiiri ei tunnu ymmärtävän, että ilmaisia yhteiskunnan palveluja ei ole olemassakaan. Verotuksen tarkoituksena on kerätä varoja, jotta hyvinvointipalvelut mm. yleissivistävä koulutus, julkinen terveydenhuolto, vanhusten hoito, turvapalvelut, infrastruktuuri jne. toimivat. Näitä ei hoideta ilman verotuloja.
Wahlroosin esimerkki on hyvin tyypillinen siitä tavasta, miten suurten yritysten johtajat pyrkivät painostamaan maiden hallituksia ja poliitikkoja. Näissä puheissa yritysten yhteiskuntavastuusta ei ole tietokaan. Wahlroos on monta kertaa todennut, että yritysten ensi sijainen tehtävä on pitää huolta omistajien ja sijoittajien varoista. Tässä missiossaan hän on onnistunut vallan mainiosti.
Pankkiirin huoli verotuksesta on kuitenkin turhaa. Suurilla yrityksillä menee paremmin kuin pitkään aikaan. Esimerkiksi Nokian tytäryhtiö, Nokia Siemens Networks, osti viime viikolla Motorolan langattomat verkkoliikennetoiminnot 975 miljoonalla dollarilla. Sanomattakin on selvää, että kauppahinta maksettiin käteisellä. Hyvin hoidettujen yritysten kassat pursuavat rahaa ja siinä verotuksella on erinomaisen vähän tekemistä.
Enemmän olisin huolissani Wahlroosin hyvin tuntemien sijoittaja- ja pankkiiripiirien viime vuosien moraalista ja holtittomasta veronmaksajien rahojen tuhlailuista. Suomen oman pankkikriisin kustannukset lankesivat veronmaksajille ja pelimiehet korjasivat potin kotiin. Nyt sama näyttää käyvän toteen hieman isommissa piireissä. Yksistään Kreikasta lankeava lasku suomalaiselle veronmaksajalle lienee vähintään samaa kokoluokkaa kuin Motorolan verkkoliikennetoimintojen hinta. Ero on vain siinä, että tuo lasku maksetaan veronmaksajien rahoilla ja valtion velkaa kasvattamalla.
Wahlroosien kollegojen ammattitaito on vähintään kyseenalainen. Riskianalyysi on aivan keskeinen käsite, kun lähdetään sijoittamaan ja rahoittamaan erilaisia hankkeita ja pyrkimyksiä. Tuo taito näyttää kokonaan unohtuneen tai sitten se on tietoisesti siirretty syrjään. Voittojen maksimointi ottamalla järjettömän suuria riskejä näyttää olevan se tapa, jolla pääoma on liikkeellä.
Olen vähän ihmeissäni, kun en ole oikeastaan missään nähnyt pankkimiesten omia lausuntoja euroalueen velkakriisistä. Julkisuudessa puhutaan joistain pankkien epämääräisistä stressitesteistä, jotka ovat saaneet jo osakseen vain vaivautunutta hymyilyä asiantuntijoiden huulilla. Ne eivät siis kerro oikein mitään varsinaisen ongelman syistä ja seurauksista. Onko niin ettei tarvitse edes yrittää selittää, kun tiedetään, että maksaja on jo löytynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti