maanantai 18. huhtikuuta 2011

Kansa vastaa kun kerran kysytään

Tämän vaalipäivän muistan aina. Nuori naisehdokkaani ei tietenkään selviytynyt eduskuntaan ja minä saan olla rauhassa. Mutta perussuomalaiset tekivät sen ja nostivat itsensä hallitukseen. Kansan syvien rivien tyytymättömyys asioiden tilaan räjähti silmille ja eliitti huokasi pitkään ja syvään. On ilmeistä, että tämä paha olo on jatkunut jo todella kauan, niin murskaava Timon vaalivoitto oli.




Keskusta on kuopattu ja Paavo siirrettiin syrjään saappaat jalassa. Siirtyminen suuriin asutuskeskuksiin epäonnistui, koska puolue ei löytänyt mitään sanottavaa. Tai sitten oli mutta sitä ei saanut sanoa ääneen.

Kokoomus juhli tappiotaan Bankissa ja kertoi olevansa Suomen suurin puolue. Hymyilevää Marjaa ja golfari Suvia ei bileissä näkynyt mutta meillä kaikilla muilla oli taas niin hauskaa.

Demarit pitivät omia pitojaan ja jatkoivat kosiotoimiaan. Miten ihana ja sympaattinen mies tuo Timo onkaan. Kyllä me varmaan yhdessä pärjätään isommissakin karkeloissa.

Vasemmistoliitto taapersi niin kuin ennenkin. Väsynyttä ja vielä väsyneempää taistelijaa mutta aina niin ihanan energinen Silvia pääsi sisään eduskuntaan.

Vihreät jäivät piipittämään omia laulujaan. Eiks noi juntit siis tajuu et me niinku ollaan niinku fiksuja ja niinku funtsitaan silleen niinku ystävällisesti niinku ympäristömielessä.

Ruotsalainen kansanpuolue ja samma på svenska.

Kristillisten sanoma upposi huonosti kun taas pari homppelia aloittaa politikoinnin eduskunnassa. Sitä moraalin rappiota Lauri voi katsella enää vain televisiosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti